Miksi kirjoittaa yritysblogia?

Yritysblogi kannattaa – se on erinomainen keino kasvattaa tunnettuutta ja luoda uskottavuutta.

Ollakko yritysblogi vaiko ei, siinäpä kysymys.

Mieti asiaa näin: sinä et ehkä blogia kaipaa, mutta asiakkaasi saattavat tarvita tietoa juuri siitä, missä sinä olet hyvä.

Vastaamalla heidän tiedontarpeeseensa luot ensimmäisen kontaktin potentiaaliseen asiakkaaseen. Hyvässä lykyssä jätät muistijäljen ja pääset short listalle yrityksistä, joilta hän palvelun tai tuotteen jonain päivänä ostaa.

Laita oma osaaminen loistamaan

Blogi tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda esiin omaa osaamista.

Heti kirjoitukset eivät välttämättä tuota rahaa, mutta ajan mittaan lisää verkkokävijöitä, tunnettuutta ja ennen pitkää myös liidejä.

Ennen kaikkea blogi vahvistaa osaamisestasi asiakkaan silmissä – edellyttäen tietenkin, että olet valinnut näkökulmaksi asiakkaan ongelmien ratkaisun.

Kun suunnittelet blogia, sinun kannattaakin asettua hetkeksi asiakkaan asemaan ja miettiä, millä lailla voisit olla hänelle avuksi. Tutki, mitä hakuja hakukoneissa tehdään, vertaa niihin tarjottuja vastauksia. Mikä niissä on hyvää, mikä huonoa? Millä omalla osaamisellasi voisit täydentää jo annettuja vastauksia?

Tunne on tärkeä

Teemme päätöksiä tunteella. Aina. Järki astuu peliin vasta kun haluamme perustella päätöksemme itsellemme.

Siksi tiukka asiaan keskittyminen ei ole tehokas tapa viestiä yrityksesi asioista. Jos haluat blogillasi luoda tietynlaista mielikuvaa yrityksestäsi, rakentaa sen brändiä, tarvitaan viestinnässä myös muuta kuin faktoja ja lukuja

Blogi jos mikään on erinomainen kanava tarinankerronnalle.

Yleensä riittää, että päästät empatian valloilleen. Pue ne asiakkaan saappaat omiin jalkoihisi.

Saatat yllättyä, mistä kohtaa kenkä puristaa.

Kuva: Pixabay

Koolla ei välttämättä olekaan väliä – jos yleisö on oikea

yleisön koolla ei ole väliä
Yleisön koolla ei välttämättä ole väliä, jos se koostuu yrityksesi toiminnan kannalta relevanteista päättäjistä.

Maailman suurin massamedia, internet, onkin mikromedia, väittää markkinointiguru Seth Godin.

Setä Sethin kanssa on vaikea olla eri mieltä.

Mikromedialla Godin tarkoittaa sitä, että vaikka internetiä käyttää lähes 4,5 miljardia ihmistä, kyse ei ole yhtenäisestä ryhmästä. Käyttäjissä on monta alaryhmää ja niiden alaryhmää.

Yritykselle se tarkoittaa, että sen viestintätoimet pitää kohdentaa. Riittää kunhan puhuu tarpeeksi isolle yleisölle. Se voi tarkoittaa sataa, tai tuhatta, tai kymmentätuhatta yksilöä, jotka ovat valmiita vastaanottamaan yrityksen viestejä. Ei siis tarvitse puhutella koko internetin käyttäjien kirjoa.

Usein tavoittelemme sokeasti suurta yleisöä. Mutta koolla ei olekaan väliä, eikä seuraajamäärillä ole merkitystä, sillä pienikin yleisö riittää, jos se koostuu yrityksesi toiminnan kannalta relevanteista päättäjistä.

Laatu, ystävät, laatu ennen kaikkea. Tässäkin asiassa. Keskittykäämme siis relevantin sisällön tuottamiseen meille tärkeille kohderyhmille.

Kuva: Pixabay

Ei se tyhmä ole, joka pyytää

Ministeriön videohankinnoista kohistaan. Hinnoittelu on oma taitolajinsa.Näistä liikenne- ja viestintäviraston hankkimista ”kännykkävideoista”.

Ei se tyhmä ole, joka pyytää. Hinnoittelu on onnistunut, jos joku suostuu maksamaan pyydetyn hinnan. Ja onhan sitä kuultu huhuttavan, että valtionhallinnossa määrärahat kutistuvat, jollei edellisiä maneja käytä loppuun.

Oli miten oli, koko video-projektista jäi uupumaan se olennainen, eli videoiden tehokas jakaminen. En ollut kuullutkaan pätkistä ennen tätä.

Nythän vahinko on korjaantunut. Videoilla on jo tuhansia katsojia, minä mukaan lukien. Ehkä tässä olikin poikkeuksellisen nerokas lanseeraus?

Innostuin jopa niin, että katsoin eilen Areenasta Kaarina Hazardin tähdittämän ”Liian paksu perhoseksi”. Pidin kovasti. Suosittelen lämpimästi.

Mikä tekee verkkosivustosta uskottavan?

mikä tekee verkkosivustosta uskottavanOlen viime viikkoina hakenut tietoa yhtä blogia varten.

Olen surffatessa törmännyt monenlaisiin sivustoihin. Jäin miettimään minkälainen saitti herättää uskottavuutta, mikä taas ei.

Ymmärrettävyys keskiössä

Kun maallikkona etsin tietoa asiasta, jota en tunne, tärkein sivuston ominaisuus on ymmärrettävyys.

Se taas tarkoittaa, ettei tekstiä kannata tukahduttaa alan ammattikielellä. Tai no, jos tarkoitus on avata muille ortopedeille sitä, mikä dysplasialonkan innovatiivisin uusi hoito olisi, niin siitä vaan.

Mutta meille maallikoille jos puhuu, kannattaa puhua ehkä ihan vain matalan lonkkamaljan hoidosta. (Mehiläinen/Neo muuten onnistuu tässä erinomaisesti!)

Ulkonäkö on makuasia – vai onko?

Sivusto voi oikeastaan näyttää ihan miltä vain. Tärkeintä on navigoitavuus.

Lukemista haittaavat kuitenkin muutamat asiat.

ESIMERKIKSI KAIKKEA EI KANNATA HUUDATTAA SUURAAKKOSILLA. Se tuntuu kovin päällekäyvältä. Ja haittaa myös lukumukavuutta.

Sen sijaan fontin pistekoko saa olla reilu. Ruudulla toimivat parhaiten päätteettömät fontit – hyvän tiivistetyn fontti-oppaan voit lukea täältä.

Lukemiseen vaikuttaa myös sivuston värimaailma. Heikko kontrasti tekstin ja taustavärin välillä hävittää tekstin, kun taas liian kirkas taustaväri sattuu silmiin.

Ulkonäön miettiminen ei siis ole vain makuasia. Esteettisen silmän lisäksi se palvelee myös niitä silmiä, jotka toimivat muulla lailla kuin omasi. Joillain on parempi näkö, toisten on vaikea hahmottaa värejä. Viranomaisia pian koskeva EU:n saavutettavuusdirektiivi tulee vaikuttamaan käyttäjien verkkosivuille asettamiin odotuksiin myös yrityspuolella. Hyviä käytäntöjä kannattaa harjoitella jo nyt.

Ajankohtaisuus luo uskottavuutta

Ehkä kuitenkin tärkein sivuston uskottavuutta edistävä asia on sisällön ajankohtaisuus. Tieto vanhenee niin nopeasti, että jollei sivustolla ole uutta sisältöä, se vanhenee säälimättä.

Asiantuntijankin on jatkuvasti ylläpidettävä osaamistaan. Verkkosivusto heijastaa asiantuntijan osaamista sillä säännöllisesti julkaistulla sisällöllä. Eikö? (Tiedän, ammun itseäni tällä jalkaan ja pahasti. Onneksi parannuksen voi tehdä jo heti tänään.)

Tässä muutama mieleen juolahtanut asia. Täytyykin tästä seuraavaksi miettiä, miten kehittää omaa sivustoa!

 

Kuva: Canva

Mikä on suosittelun voima markkinoinnissa?

Kirkastaako Sillanpään käry metamfetamiinin maineen? Mietin tässä mikä on suosittelun voima markkinoinnissa jutussa, jossa kaikkien rakastama, liikennerikkomuksesta kiinni jäänyt viihdetaitelilja kertoo käyttäneensä metamfetamiinia useamman vuoden ajan piikittämällä ja polttamalla.

Metamfetamiinin käyttäjät on tavallisesti esitetty mediassa huumeidenkäyttäjien alimpana kastina. Kristalli näyttäisikin vievän käyttäjänsä jyrkkään alamäkeen (googlaa vaikka faces of meth).

Ongelmaksi muodostuu se, että kyseinen viihdetaiteilija on enemmän tai vähemmän SANKARI, suloääninen tangokuninkaallinen, viihdetaiteilija par excellence.

Ja mitä ihmeellisintä, pyöreäposkinen naapurin poika näyttäisi pysyvän kiinni yhteiskunnan syrjässä vaikka vähän nauttisikin ekstraa. Vähän väliähän tuo näkyy televisiossa pyörähtävän.

Käyttämällä ei siis tarvitse joutua helvettiin – ainakaan heti.

Mikäs sen parempi mainos huonomaineiselle mömmölle? Kun Jartsakin, niin miksen minäkin -teemalla mennään.

Huumekauppiaiden nauraessa partaansa toivon Jarille voimia päästä kuiville. Elämä on varmasti antoisampaa ilman huumeita.

 

Kuva: Freeimages.com/Charles Thompson

5 syytä, miksi pk-yrityksen kannattaa olla sosiaalisessa mediassa

Myös pk-yrityksen kannattaa panostaa näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa.Pk-yritys tarvitsee markkinointia ja viestintää siinä missä isommatkin yritykset. Helppo ja kustannustehokas tapa aloittaa on panostaa näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa.

1. Somessa on kaikki

Pienyrityksen kannattaa olla sosiaalisessa mediassa, koska siellä ovat myös pk-yrityksen asiakkaat.

DNA:n teettämän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista käyttää Facebookia päivittäin. 70 prosenttia viihtyy Facebookissa useamman kerran viikossa, ja kaikkiaan yli 80 prosentilla suomalaisista on palvelussa tili.

Muiden palvelujen kohdalla luvut eivät ole yhtä vaikuttavia. Silti noin joka neljäs käyttää Youtubea ja Instagramia joka päivä. Lähes puolet suomalaisista viettää Youtuben videoiden parissa useamman kerran viikossa. Kolmannes klikkailee Instagramia.

2. Somessa koolla ei ole väliä

Somessa pienikin voi olla suuri. Paitsi ehkä budjetissa. Mutta sen minkä häviää palkkasomettajan tehokkuudessa ja resursseissa, voitta aitoudessa.

Nimittäin aitous on se, jolla somessa pärjää. En tarkoita, että siellä tarvitsisi avautua yksityisasioistaan tai huonona päivänä äristä ärisemisen ilosta, vaan sitä, että kukaan muu ei tunne yhtä hyvin yrityksesi arvoja ja toimintatapoja kuin sinä.

Pieni voi siis somessa luoda itsestään paljon aidomman ja inhimillisemmän kuvan kuin iso kilpailija. Välitön tapa viestiä kiinnostaa ihmisiä huomattavasti enemmän kuin sliipattu mainoshöpinä.

3. Somessa pääsee lähelle asiakasta

Ei somea turhaan ole nimetty sosiaaliseksi mediaksi. Siellä kuka tahansa voi esittää kysymyksen suoraan yritykselle, ja yritys voi, riippuen siitä miten lähelle asiakastaan on asemoinut itsensä, huomioida kysymyksen tai sitten ei.

Keskusteluun kannattaa heittäytyä. Keskusteleva ote lisää sitoutumista ja osittain myös asiakaslojaliteettia. Tosifanisi ostavat sinulta helpommin uudelleen.

4. Some on portti sivustollesi

Jokainen some-jako on linkki sivustollesi. Mitä enemmän linkkejä sivustollesi on, sitä suuremmat mahdollisuudet sinulla on lisätä sivustosi kävijämääriä.

Mitä käytetympi sisältö, sitä parempi näkyvyys hakukoneissa. Mitä parempi näkyvyys hakukoneissa, sitä enemmän kävijöitä… jne.

5. Some on halpaa huvia

Sosiaalisessa mediassa lojaalien fanien muodostaman yleisön luominen on edelleen mahdollista hyvinkin pienellä budjetilla.

Nopeammat voitot tulevat, jos olet valmis avaamaan kukkaron nyörejä – some-alustat tekevät bisnestä näkyvyydellä, eikä ilmaista näkyvyyttä juurikaan enää ole tarjolla.

MUTTA, homman ihanuus on siinä, että kun olet onnistunut luomaan oman yleisösi, keskustelua syntyy usein helpommin. Yleisön koolla ei itse asiassa ole niin väliä, vaan juuri sitoutuneisuudella; kun kohderyhmässä on asiastasi aidosti kiinnostuneita ihmisiä, vuorovaikutustakin muodostuu.

Tsemppiä (sosiaalisessa mediassa) yrittämiseen!

Kuva: Canva

Ne algoritmit!

Algoritmit ohjaavat mitä verkossa näemme.

Joskus sitä ihmettelee, millä perusteella joku tietty mainos pompsahtaa eteen. Porschen mainos nauratti viime vuotisen Nordic Business Forumin jälkeen.

Tämä ei niinkään enää naurattanut.

Tietävätkö Googlen algoritmit minusta enemmän kuin mitä itsekään tiedän?

Entä jos Luther eläisi nyt – millä viestintästrategialla teesit lanseerattaisiin?

Luin viikonloppuna artikkelin, jossa ylistettiin Martti Lutherin viestintätaitoja. Jutussa todetaan leikkisästi, että modernin ajan Luther käyttäisi varmasti Twitteriä.

Jäin miettimään mitä uskonpuhdistajamme todella tekisi, jos hän nyt, lähes 500 vuotta alkuperäistä ajankohtaa myöhemmin, lanseeraisi teesinsä.

Viisaana miehenä hän miettisi tietenkin viestinsä kiteyttämistä. 95 tweettiä olisi tämän päivän yleisölle aivan liikaa. Perusidean saisi varmasti sisällytettyä muutamaan nasevaan blogikirjoitukseen. Paaville, aneille ja katumusharjoituksille tietenkin omansa.

Kansan miehenä Luther ymmärtäisi selkeän ja yksinkertaisen kielen tärkeyden; kansalle pitää puhua kansan kieltä. Alan ammattisanasto eli munkkilatina on pahinta karkotetta nykyajan nopeatempoisessa, lyhyen keskittymisen maailmassa.

Sisällön pääkallonpaikka, mothership of all contentina, olisi hänen bloginsa. Vaatimattomana miehenä hän olisi rakentanut sen itse – WordPressille tietenkin.

Blogissa Luther keskustelisi jumalanpalveluksen uudistamisesta, ehtoollisen eväistä ja saamastaan valtakunnankirouksesta. Hän olisi panostanut sivustonsa visuaalisuuteen ja maustaisi teesejä niitä selittävillä infograafeilla. Sisällön kohokohtia olisi ”Jumala ompi linnamme” -räppi, jota hän antaumuksella veisaisi pikkutuhmassa musavideossa.

Kaiken kruunaisi hyvin suunniteltu somekampanja. Twitterissä pidettäisiin omalla häsärillä (#puhdistus) opeista kysymys-vastaussessioita. Facebookissa käytäisiin syvempiä keskusteluja samasta aiheesta. Instassa Luther jakaisi kuvia myös perheestään, ihan vain brändinrakentamisaikeissa.

Ja kuten asiaan kuuluu, Luther haukuttaisiin paavin palkkaamien trollien toimesta somessa paholaiseksi munkinkaapuun puetun ihmisen hahmossa. Täydeksi torveksi ja vähä-älyiseksi feministi-suvakiksi, mokomaksi naisen naijaksi.

Hurjan some-menestyksen ja onnistuneen henkilöbrändäyksen seurauksena Luther nousisi ennen pitkää myös perinteisen median tähdeksi; ensin tosi-tv:n hulluttelujen kautta, sitten jo vakavampien ajankohtaisohjelmien vakiostarbana.

Ehkä. Viestejä ja sisältöjä tuotetaan tänään ihan mahdottoman paljon. Löisikö Lutherin viesti enää tänä päivänä läpi?

Vai pitäisikö sitäkin päivittää?

Luulitko pyörittäväsi yritystä X? Haa, väärin!

Gary Vaynerchuk väittää jokaisen yrityksen oleva ensikädessä mediataloLuulitko pyörittäväsi tilitoimistoa? Tai asianajotoimistoa? Kukkakauppaa, kampaamoa? Autokorjaamoa?

Haa, väärin.

Sinä johdat media-alan yritystä.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että yrityksen keskeisin tehtävä on tuottaa valittuja tuotteita ja/tai palveluita asiakkailleen. Myydessään näitä yritys generoi (toivon mukaan) voittoa omistajilleen.

Nordic Business Forum 2016 -tapahtumassa viime viikolla esiintynyt sisällöntuotannon suurlähettiläs Gary Vaynerchuk haastoi tämän näkemyksen. Veen mielestä jokainen yritys on ensikädessä mediatalo. Sen tehtävä on tuottaa (relevanttia) sisältöä yleisölleen – ja vasta sen jälkeen aiemmin mainittuja tuotteita ja palveluita.

”…jokainen yritys on ensikädessä mediatalo.”

Olen samaa mieltä Vaynerchukin kanssa siitä, että jokaisen yrityksen kannattaa – ei vaan pitää! – tuottaa sisältöä.

Mainontaa on nykyään niin paljon, että se on menettänyt terävimmän tenhonsa; (kustannus)tehokkain tapa tavoittaa kohderyhmänsä on liikkua siellä missä kohderyhmäkin liikkuu (=jossain sopivassa some-kanavassa) ja tarjota sisältöä, joka kiinnostaa heitä.

Vaynerchuk menee jopa niin pitkälle, että suosittelee jokaiselle yritykselle – anteeksi mediatalolle – päätoimittajan palkkaamista!

Pieni varoituksen sana Vaynerchukin viestiin kuitenkin sisältyy. Itse asiaosaamista ei voi ulkoistaa. Parikymppinen somenatiivi ei välttämättä osaa tuoda esiin yrityksen sisintä asiakasta kiinnostavalla tavalla. Siksi jokaisen yrittäjän kannattaa, iästä huolimatta, itse opetella keskeisimmät some-kikat ja yrittää pysyä aallonharjalla eri viestintäpalveluiden tarjoamasta. Se taas onnistuu, jos mielen jaksaa pitää avoimena ja muistaa ruokkia uteliaisuuttaan.

Miltä Vaynerchukin teesit kuulostavat? Koetko johtavasi media-alan yritystä?