fbpx

Kun sisällöntuotannon jumi iskee, syynä voi olla aiheen läheisyys

Hiekkadyynien keskellä sarojen keskellä kiemurtelee puinen aita.

Sisällön tuottaminen on välillä yhtä tuskaa.

Kyllä, myös ammattikirjoittajalle voi iskeä sisällöntuotannon jumi: kyllä minä aurinkopaneelien toiminnasta ja kiinnityksestä sujuvasti kirjoitan, tai vaikkapa azimuthpropulsiosta tai superresoluutiosta, mutta viestinnästä viisaasti sanaileminen on paljon suurempien synnytystuskien takana. Ja tuskasta huolimatta tuotokset ovat usein keskinkertaista, persoonatonta šaibandaalia.

Olen miettinyt paljon, mistä tämä johtuu. Kun on työskennellyt reilut 20 vuotta eri viestinnän tehtävissä, luulisi siitä kirjoittamisen olevan varsin helppoa.

Me viestijä emme kuitenkaan ole ainoa ammattiryhmä, jolta mustekynän muste yhtäkkiä loppuu kun tulee aika tuottaa sisältöä omasta ammattialastaan. 

Entisessä elämässä halusimme erään asiantuntijaryhmän kirjoittavan blogeja asiantuntijamediaan. Ongelmaksi muodostui se, että media oli kaikille avoin – asiantuntijamme pelkäsivät, että kirjoittaisivat alastaan sellaista lööperiä, että kilpailijan leivissä työskentelevät asiantuntijat nauraisivat heille.

Kiteytettynä kirjoittamisen esteenä oli siis jonkinlainen häpeä tai epäonnistumisen pelko. 

En koe, että omalla kohdallani häpeä olisi pääasiallinen syy saamattomuudelleni, mutta häpeässä kasvaneena ymmärrän, että tunne voi ohjata meitä todella tiukalla kädellä.

Luulen, että oma pääasiallinen syy on aiheen läheisyys.

Tarkoitan siis sitä, että kaiken oman asiantuntijuuteni keskellä en yhtäkkiä osaakaan kiteyttää sanottavaani yhtä tehokkaasti kuin silloin, jos teen sitä minulle vieraammasta teemasta jollekulle muulle. 

Sama pätee yksittäisten sisältöjen aiheisiin – niitä on lähes mahdotonta löytää, kun itse on kaulaansa myöten siinä itsessään. Mutta en ole vielä kertaakaan törmännyt asiakkaaseen, jonka toiminta ja tuotteet sekä palvelut eivät olisi sytyttäneet minua ja antaneet aihetta vilkkaaseenkin ideointiin.

Kokonaisuuden ikään kuin näkee selkeämmin pienen välimatkan päästä.

Avauduin ongelmasta eräälle ystävälleni, ja hän ehdotti minulle, että ryhtyisin itse itseni asiakkaaksi ja tilaisin sisältöjä samalla lailla, kuin asiakkaatkin tekevät. 

Ensin ajatus tuntui ihan pähkähullulta, myönnetään. Arkistoin sen kategoriaan ystävien välinen kuttuilu. Mutta sitten… miksei sitä voisi kokeilla? Yrittää jollain lailla irtaantua omista kahleistaan ja antaa tekstin vain ryöpytä. Valmista tuotosta on joka tapauksessa paljon helpompi editoida ja hioa, oli se laadultaan minkälainen tahansa.

Vielä on liian aikaista sanoa, toimiiko kikka. Näin ensituntumalta fiilikset ovat positiiviset. Tämäkin teksti on syntynyt tätä filosofiaa noudattaen.

Kärsitkö itse samantyyppisestä ongelmasta, sisällöntuotannon jumista? Ensiavuksi tarjoan sinulle alla muutaman hyväksi todetun vinkin sisällöntuotantoon. Jos näillä ei irtoa, laita meiliä – koeponnistan aiheeseen liittyvää sparrausta.

Viisi eri tarinatyyppiä varastettavaksi pk-yrityksen markkinointiin
Tällä työkalulla pidät sisällöt, kanavat ja kohderyhmät järjestyksessä
Jaksaa, jaksaa tuottaa aina vaan uutta sisältöä
Nolla klikkiä – ei haittaa, näin nostat blogisisällön lentoon somessa!
Jos kokeilet tekoälyä sisällöntuotannon apuna, muista ainakin nämä

Tähän blogikirjoituksen otsikoinnissa on käytetty tekoälyä apuna, muutoin teksti on täysin yrittäjän orgaanisen ajattelun tuotos.

Kuva: Kerianna Kershner / Pixabay

Taas nolla klikkiä! Sisällöntuottaja itkee.

Sormi klikkaa ruutua – yhä harvemmat klikkaavat linkkejä somessa

Sisällöntuottajaa risoo. Googlen analytiikka näyttää uuden verkkosisällön kohdalla vapaata pudotusta sikasiististä jutusta huolimatta.

Jos yhtään lohduttaa, niin et ole ainoa. Nolla klikkiä yleistyy hurjaa vauhtia, sillä alustat näyttäisivät suosivan yhä enemmän niille suoraan tuotettua sisältöä. Jotkut some-toimijat ovat jopa lakanneet näyttämästä sisältöä, joka ohjaa alustalta pois.

Ymmärtäähän sen. Jokainen pois alustalta suuntaava linkki on alustalle riski : mitä jos kävijä ei palaakaan? Mainostaja ei saa näyttöjä, eikä alusta tuloja.

Mikä neuvoksi nollaklikki-sisällön kohdalla?

Mitä sisällöntuottajan kannattaa tässä kohtaa tehdä?

No tuottaa sitä kaivattua natiivisisältöä somekanaviin. Sen omalle saitille tuottamasi sisällön LISÄKSI.

Kuulen huokauksesi. Mitä hittoa, eikö oma saitti enää riitä? Miksi puskea sisältöä kanaviin, joiden tulevaisuudesta ei ole mitään takeita? Omalla sivustolla sisältö on sentään jonkinlaisessa turvassa, omassa hallinnassa.

Aivan, näin on. Mutta hyvälläkään sisällöllä ei ole merkitystä, jollei sitä kukaan kuluta.

Siispä sisällöstä kannattaa tuottaa kulloisellekin somekanavalle sopivaa sisältöä. Kuten:

  • Twitteriin 10 twiitin kooste sisällön kohokohdista
  • Linkkariin lyhyt tiivistelmä, linkki kommentteihin
  • Instaan kuvakooste esim. tekstiplanssein
  • Lyhyt nosto s-postiin/uutiskirjeeseen

Ja niin edelleen. Oikeastaan kyse on vain ihan normaalista sisällön kierrättämisestä, ja siitähän olemme puhuneet jo monen monta kertaa.

Entä ne laskevat klikit? Kannattaako omalle saitille tuottaa sisältöä enää ollenkaan, jollei sinne kuitenkaan kukaan eksy?

Pitää. Omalla saitilla säilytät omistajuuden sisältöösi, kun taas alustan joutuessa ongelmiin, voit menettää koko yhteisösi ja sille tuottaman sisällön.

Jutun juju on se, että alustoilla rakennat kuvaa osaamisestasi ja itsestäsi alasi toimijana. Houkuttelet, hiukan kutittelet, maanittelet tulevaa ostajaa. Kyllä se asiakas sinne sivustollekin tulee, jahka tietää sinut luotettavaksi toimijaksi.

Pitää vain jaksaa luottaa sisällön voimaan.

Kuva: Pexels.com/Leandro Alamino

Pari sanaa kääntämisestä

Avonaisia kirjoja

Olen urani aikana saanut kääntää lukuisia erilaisia tekstejä eri kielistä eri kielille, yleensä kamalassa kiireessä hutkien, deadlinea venyttäen.

Haluaisin tähdentää, että kääntäminen on ihan oma taitonsa, ja vaatii aikaa onnistuakseen optimaalisesti.

Kyllä, käännöksiä voi myös tehdä koneellisesti, mutta jollei sinulla ole tukku rahaa käytettävissä, niiden laatu on vielä heikko.

Ihmiskääntäjä on oman alansa ammattilainen ja tehdäkseen työnsä laadukkaasti, hänelle pitää suoda työrauha. Kiireessä ei ammattilaiseltakaan synny priimaa. Melkein priimaa ehkä, hyvässä tapauksessa, mutta se terävin kärki jää mitä todennäköisimmin uupumaan.

Et varmaankaan halua kampanjasi kieliversioiden kärsivän huonosta suunnittelusta. Kiire on nimittäin suurimmaksi osaksi huonoa suunnittelua. Jos mielit tehdä laadukkaita kieliversioita, käännöksille on syytä varata aikaa.

Mumbo jumbo on sitä myös käännöstekstissä

Kääntämisen suurimmaksi haasteeksi laskisin kuitenkin heikkolaatuiset alkuperäistekstit, vaikka tiukka aikataulutus vaikeuttaakin työtä.

Tekstin puutteet paljastuvat nimittäin viimeistään siinä kohtaa, kun sitä aletaan kääntää toiselle kielelle: vaikka alkuperäinen kirjoitus kuullostaisikin hienolta ja ajanmukaiselta ja viljelisi tuttuja muotitermejä (!), ajatuksen hähmäisyyden kyllä huomaa heti. Tyhjät sanasalaatit, lausekyhäelmät ja puolitiehen jääneet pohdiskelut ovat tyhjiä myös käännöksessä, ja jollei kirjoittaja tarjoa selkeää ajatuspolkua, ei kääntäjäkään sitä löydä.

Oikein kaoottisen tekstin äärellä minulle on kääntäjänä herännyt kiusaus korjata tekstiä käännöksessä. Se taas herättää eettisen kysymyksen: saako niin tehdä? Teksti on aina kirjoittajansa lapsi, olkoonkin shaibaa. Mikä oikeus kääntäjällä on lopulta sorkkia sitä? Ja jos valitsisikin sorkkimisen, mistä voi olla varma, että on ymmärtänyt korjata oikein?

Kovin ihmeellistä ei siis saa aikaan, jos lähtökohta on huono. Heikkolaatuinen käännös ei siis välttämättä ole kääntäjän ammattitaidon puutetta (tai edes kiireellisen aikataulun syytä), vaan kuvastaa alkuperäistekstin vajaavuutta. Käännöksellä on lähes mahdotonta pelastaa huonoa tekstiä.

Lue Aion lisää tarjoamista käännöspalveluista täältä!

Kuva: Pexels

Ei, kukaan ei kaipaa zombisisältöäsi!

Kuvassa zombinukke: zombisisältö on sisältöä, joka näyttää kivalta, mutta on tyhjää täynnä.

Onko zombisisällön konsepti sinulle tuttu?

Ei, zombit eivät tässä tapauksessa liity menneeseen Halloweenin. Zombisisältö on sisältöä, joka näyttää päälle päin hyvältä, mutta on sisältä täysin kuollutta.

Eli siis päällisin puolin supersiistin näköisiä postauksia, jotka ovat tyhjää täynnä.

Mistä zombit tulevat?

Kaikki tiedämme, miten vaikeaa on pitää some-kanavat aktiivisina. (Merkityksellisen) sisällön säännöllinen julkaiseminen on haastavaa.

Kun ideat ovat vähissä, houkutus tuikata kanaville tekohengitys-ajatuksella jotain nättiä ja kivaa, mutta auttamattomasti aiheen vierestä, kasvaa (oma verkkohittini on Taina tädin suklaapiirakka – suosittu sisältö, mutta täysin out of scope yritykseni kannalta).

Kerta ei vielä ole mitään… mutta koska näiden merkityksettömien sisältöjen tuottaminen on suhteellisen helppoa, kone voi jumittua tähän moodiin, ja kas, yhtäkkiä kanavamme täyttyvät moskasta.

Ennen pitkää seuraa väistämätön, veret seisauttava zombiapokalypsi.

Mitä zombisisältö tekee näkyvyydellesi

Zombeja kannattaa välttää jo ihan yleisönsä takia; olet heille laadukkaan ja merkityksellisen sisällön velkaa heidän sinulle uhraamastaan ajastaan.

Kun vielä hakukoneissa on se ominaisuus, että ne pyrkivät näyttämään hakutuloksissaan hakijoiden kannalta relevanttia sisältöä, eivät zombisi kauaa pidä sivustoasi hakutuloksissa korkealla.

Miten vältät zombisisällön omassa sisällöntuotannossasi?

Keinoja on monia, mutta tärkein on suunnitelmallisuus. Hyvin suunnitellulla julkaisusuunnitelmalla vältät polulta zombimetsään poikkeamiset ja pidät suunnan oikeana.

Julkaisusuunnitelmaan kokoat asiakkaitasi kiinnostavat aiheet otsikkotasolla. Näitä aiheita voi tutkailla esimerkiksi Googlen Search Console -toimintoa hyödyntämällä. Hyvä keino on myös keskustella asiakkaiden kanssa ja vastata heidän kysymyksiinsä. Kysymyksiä ja vastauksia voi ja kannattaa hyödyntää yrityksesi sisällöissä – moni muukin saattaa miettiä samoja haasteita.

Voit toki myös valita teemasi sinun kiinnostuksen perusteella – esimerkiksi jos päätät olla sukkahousujen ykkösasiantuntija maailmassa, keskityt sisällöntuotannossa sukkahousuihin (etkä suklaapiirakkaan). Voit esimerkiksi kertoa niiden ominaisuuksista, käyttötarkoituksista (Pirkka!), valmistuksesta, vastuullisuudesta, asiakkaiden kokemuksista… (suklaapiirakkaa haettiin #muuten Googlessa noin parisataa kertaa lokakuussa. 30 näistä päätyi Aion sivustolle – ihan kiva, muttei ehkä sittenkään?)

Julkaisusuunnitelman juju on sisältöjen aikataulutus. Muutaman sisällön viikkotahdilla vältät sisältöryöpyn inspiraation iskiessä ja kuivan kauden kun keskittymisesi on muualla. Ja kyllä, sisältöjä voi tehdä säilöön ja ajastaa tuleville päiville. Toimii etenkin jos kalenterisi muuten huutaa punaista.

Aikataulutus myös pakottaa lisäämään sisällön tuottamisen omaan kalenteriin – jollei tuotannolle varaa aikaa, ei sisältöjä synny.

Unohdetaan siis zombisisällöt ja keskitytään merkityksellisyyteen: annetaan yleisöllemme sitä, mitä se haluaa!

Kuva: Pixabay.com / TheDigitalArtist

Infograafi on näppärä tapa kiteyttää tietoa

Värikkäästi maalatut kasvot katsovat kameraan – hyvä infograafi huomataan!
Hyvä infograafi huomataan

Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Lainaan tätä ja väitän, että infograafi kertoo tarinan visuaalisessa muodossa.

Mikä infograafi siis on? Se on graafisesti muotoiltu kuvallinen esitys, joka tiivistää keskeiset kohdat viestistäsi. Sen kuvien, tekstien ja lukujen avulla voi havainnollistaa monimutkaisiakin asioita.

Miten infograafi eroaa tavallisesta powerpointista? Ei välttämättä mitenkään – powerpointissa on kuitenkin usein paljon enemmän sisältöä kuin infograafissa, jossa sisältö tiivistetään yleensä yhteen kuvaan.

Hyvä infograafi on helppo lukea ja tulkita. Se tekeekin niiden suunnittelusta haastavaa – usein meillä on paljon sanottavaa, emmekä haluaisi jättää mitään tärkeää pois. Kiteytys on kuitenkin kaiken A ja O kun haluat visualisoida viestisi.

Missä infograafeja voi käyttää?

Oikeastaan ihan missä vaan 🙂 Mutta mitä jos kokeilisit kuvata visuaalisesti vaikka:

  • tilinpäätöksen kohokohtia – tiivistä avainluvut
  • asiakasohjetta – tee näin, osallistuaksesi kampanjaan / ostaaksesi tuotteen
  • tuotteen ominaisuuksisa – näitä ominaisuuksia tuotteella on, mutta sillä voi tehdä myös tätä
  • ilmiöitä – jos, niin näin.

Sisällön kierrättämisessä infograafi on oiva tapa tuoreuttaa jo kertaalleen julkaistua sisältöä. Oppijoina olemme kaikki erilaisia, yhdelle toimii teksti, toiselle kuva, jonkun pitää itse tehdä, että ymmärtää. Visuaalinen tarinankerronta vois siis laajentaa yleisöäsi.

Hyvillä alt-teksteillä varustetut infograafit saavat myös näkyvyyttä hakukoneissa. Klikkaapas ensi kerralla Kuvahaku-otsikkoa hakutulosten kohdalla – saatat yllättyä! Kaikki kuvat toimivat myös erinomaisesti sosiaalisessa mediassa.

Infograafi, jossa käydään lyhyesti läpi äänensävyn merkitystä yritysviestinnässä.

Esimerkki Aion tekemästä yksinkertaisesta infograafista.

Artikkelikuva: Pexels / Sharon McCutcheon

Kuva pesee videon Instagramissa

Kuvassa kamera. Kuva toimii videota paremmin Instagramissa.

Some-konsultit vannovat sisällöntuotannossa videoiden nimeen. Mikseivät vannoisi, sillä some-alustat lupaavat videoille aivan eri luokan näkyvyyttä kuin muille postauksille.

Kun peilaan tätä omaan some-käyttäytymiseen, olen ihmetellyt tätä. Jos selaan Instagram-feediäni, en juurikaan pysähdy videoiden ääreen, vaikka niitä on runsain määrin tarjolla.

Miksi? Koska suurin osa tuotannosta on toisilta kopioitua höttöä, osa jopa nolon huonolaatuista. Katson esimerkiksi yritystileiltä vain ne videot, joiden tekijöillä on aikaisempaa näyttöä korkealaatuisesta videotuotannosta.

Metricoolin tuoreessa Instagram-analyysissä kuva palautetaan sen ansaitsemaan arvoonsa: analyysin mukaan yksittäinen kuva saavuttaa ylivoimaisesti suuremman yleisön kuin muut sisällöt, kaksi kertaa enemmän kuin videot. Kuvat myös saavat aikaan reaktioita, tosin useamman kuvan karuselli hieman yksittäistä kuvaa enemmän, arvatenkin siksi, että käyttäjä viettää sen ääressä enemmän aikaa.

Miksi tämä on hyvä uutinen? Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että videoiden tekeminen on yleensä työläämpää kuin kuvan editoiminen. Säästät roimasti aikaa ja resursseja panostamalla valokuviin.

En sano, etteikö videoilla olisi paikkaansa yritysviestinnässä. Mutta, kuten yllä totean, tuotannon pitää olla hyvälaatuista. Metricoolkin nostaa esiin sen, että parhaiten video toimii, jos kohderyhmälleen haluaa välittää jonkun tietyn viestin.

Minkälainen kuva sitten toimii? Senhän me jo tiedämme. Pärstäkuva on aina hyvä – kokemukseni mukaan tykkäyksiä tulee 2–3 kertaa enemmän naamakuvalle kuin muille postauksille.

Ihminen pitää ihmisestä <3

Kuva: Pixabay / Skitterphoto

Sisältökartta on sisällöntuottajan luottotyökalu – kun kerran kokeilet, et enää halua olla ilman

Blogin kahdessadas postaus ansaitsee konfetin ja kuohuvan! Sisältökartta taas auttaa tehostamaan sisällöntuotantoa.

Tämä on blogini kahdessadas postaus. Fanfaareja ja konfetteja, kuohuviinipullon korkin poksahduksia!

Ensimmäinen postaus on jo viiden, kuuden vuoden takaa. En muistanut tarkastamatta, mitä se käsitteli (bloggaamista).

Se onkin monen yritysblogin suurin ongelma. Hyvää sisältöä menee hukkaan sen hautautuessa optimoimattoman sivuston syövereihin. Jollei sisältöä jollain lailla luetteloi ja pidä elossa, se kuolee. Ja mitä enemmän sisältöä kertyy, sitä varmemmin näin käy.

Sisältökartta auttaa

Ongelmaan on olemassa kelpo ratkaisu: niin kutsuttu sisältökartta tai -kartoitus (engl. content audit).

Sisältökartta listaa taulukkomuodossa lyhyesti sisällön teeman ja aiheen, avainsanan, linkin, ensisijaisen kohderyhmän, mihin ostoprosessin vaiheeseen sisältö on tarkoitettu, tukeeko tuotettu sisältö yrityksen/toimijan tavoitteita – oikeastaan mitä vain haluat tietää sisällöstäsi. Itse olen myös kirjannut olenko julkaissut blogin aiheesta muuntyyppistä sisältöä kuten infograafeja tai Pinterestin pinnejä ja onko sisältö hakukoneoptimoitua.

Ihan kevyestä ratkaisusta ei kuitenkaan ole kyse. Luettelointia kannattaa nimittäin tehdä samalla, kun uutta sisältöä tuottaa. Sen voi toki tehdä jälkikäteenkin, mutta se on silloin paljon työläämpää – trust me, I know. Olen työstänyt omaa sisältökarttaani tänä talvena ja keväänä enkä ole vieläkään päässyt kaikkia blogini postauksia läpi, vaikka olen pakottanut itseni viiden blogipostauksen minimitahtiin päivässä. On muuten urakka!

Minulla sisällön ”emoaluksena” toimii firman verkkosivusto. Tarkoitan tällä sitä, että sivusto on se pääasiallinen kanava, jossa julkaisen sisältöä, jota sitten jaan somessa. En ole juurikaan tuottanut itsenäistä sisältöä someen – jos olisin, sekin kannattaisi listata sisältökartoituksessa.

Mitä sisältökartoitus kertoo sisällöistäsi

Vaikka sisältökartan tekeminen voi tuntua työläältä, se kannattaa tehdä. Aion omasta sisällöstä selvisi muun muassa seuraavaa:

  1. Suurin osa artikkeleista käsittelee viestintää eri kanteilta, monet itsensä johtamisen perspektiivistä, mutta mukana on myös erinomaisia käytännön vinkkejä viestinnän ja markkinoinnin oto-tekijöille.
  2. Potentiaalisia asiakkaitani kiinnostavat aiheet ovat osittain alihyödynnettyjä, koska ne on julkaistu vain yhdessä muodossa eli blogitekstinä. Infograafit, meemit, videot, oppaat jne. puuttuvat lähes kokonaan. Sisällön rajaaminen ainoastaan tekstimuotoon ei huomioi erityyppisiä oppijoita.
  3. Eri sisältömuotojen puuttuessa hyväkin aihe on saatettu maailmalle ainoastaan kerran, mikä vähentää huomattavasti sisällön elinkaarta ja sitä kautta sen yleisöä.
  4. Kerran julkaistu sisältö, oli se missä muodossa tahansa, on myös tekijälleen se kaikkein raskain: ideaa on ehkä pohdittu pitkään ja hups, se on silmänräpäyksessä käytetty. Aina ei tarvitsisi keksiä uutta, kun samaa teemaa voi hyödyntää uudestaan eri kanavissa ja eri muodossa. Esimerkiksi huomasin että tietyn aiheisista blogipostauksista saan näppärästi koostettua oppaan, jota asiakkaani varmasti arvostavat. Kierrätys kunniaan!
  5. Sisältötyypit ja sisältöjen näkökulma eivät huomioi kaikkia ostoprosessin vaiheita; potentiaalisia asiakkaita kyllä kutitellaan, mutta ei saateta liideiksi asti. Tilanne on hieman parempi ”fanien” kohdalla, mutta voisi lisämyynnin näkökulmasta olla huomattavasti parempikin.
  6. Osassa alkuajan blogikirjoituksia hain selvästi näkyvyyttä omieni parissa – ihan kiva egoani hivelevä juttu, muttei vie pk-yrittäjiä palvelevaa yritystäni lähemmäs sen tavoitteita. Kun juttuja tehdään rajatuin resurssein, häröilyyn ei oikeasti ole varaa.
  7. Vain pieni osa blogikirjoituksista on hakukoneen kannalta optimoitua, eli niiden täyttä potentiaalia ei tule hyödynnettyä.

Sisältökartoitus paljastaa myös sisällön puutteet. Jos tavoite on loistaa jollain tietyllä alalla, sitä saattaakin yhtäkkiä huomata, että jokin tietty osa omasta aihepiiristä jää kokonaan käsittelemättä. Mitä jos se onkin juuri se, joka houkuttelisi asiakkaat sankoin joukoin luoksesi?

Sisältökartta siis tehostaa sisällöntuotantoa. Jos asia alkoi kiinnostaa, laita viestiä niin voin vaikka jakaa käyttämäni taulukkopohjan sinulle. Voimme myös tehdä kartoituksen puolestasi, jos siihen ryhtyminen tuntuu ylivoimaiselta.

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Kuva: Canva

Sisällöntuotanto on kestävyyslaji – näillä vinkeillä jaksat maaliin

Sisällöntuotanto on kestävyyslaji – maratonilla maaliin jaksavat vain sinnikkäimmät

Sisällöntuotanto on kestävyyslaji, ei nopeiden somehittien pikapyrähdys. Jos haluaa tuloksia, on jaksettavaa puurtaa, vaikka samasta aiheesta puhuminen maistuisikin jo puulta.

Mutta miten pk-yrittäjä jaksaa puhua samasta aiheesta aina uudestaan ja uudestaan? Voiko somettamisen jättää vähemmälle, kun kiire painaa päälle? Asiakkaathan ovat kuitenkin prioriteettilistalla ykkösiä.

Alla kolme tavallista estettä sisällön tuottamiseen – ja miten ne taklaat tyylikkäästi.

1. Sisällöntuotantoon ei yksinkertaisesti ole aikaa tai resursseja

Sisältö on arvokas osa yrityksesi julkisesta näkyvyydestä. Yhdessä asiakkaiden kokemusten (ja heidän mahdollisesti tuottaman sisällön) kanssa se muodostaa vahvan mielikuvan yrityksestäsi toimijana.

Suhtaudu sisällöntuotantoon siis vakavasti. Sisältöjen tuottaminen on osa työtäsi, ei ylimääräistä fancy pancyä ekstraa, jonka voi kiireen tullessa jättää tekemättä.

2. Raivaa tekemisen esteet

Olen huomannut, että ainakin minulla sisällön tuottaminen voi kompastua moneen täysin merkityksettömään asiaan.

Joskus työpöytäni on keskittymiseen liian sotkuinen, tai kotikonttorin kylppärissä pyykkiläjät kaatuvat päälle. En löydä juttuun sopivaa kuvaa tai sen käyttöoikeudet ovat epäselvät. Tai näplään leuan näppyä niin kauan, että se käyttää kaiken ajatuskapasiteettini.

Nämä ovat kaikki helposti taklattavia ”ongelmia”. Älä anna niiden tulla sisältösi ja sinun väliisi!

  • Ilmaisia, laaja käyttöoikeuden kuvia saa esimerkiksi Pexelsistä ja Pixabaystä. Haut toimivat myös suomeksi.
  • Ikoneja löytyy esimerkiksi The Noun Projectin sivuilta.
  • Kuvia voi muokata esimerkiksi Canvassa.
  • Siivoa pöytä, laita pyykkikone päälle, imuroi – ne tuovat loistavan mahdollisuuden tauottaa työtä! Pyykkien ripustamisen voi nähdä taukojumppana, jos oikein suurieleisesti ryhdyt hommaan.

3. Aloita!

Niin banaalilta kuin se kuulostaakin, tärkeintä on aloittaa. Aloittamatta kun ei synny sisältöä edes muokattavaksi.

Mitä epäselvempi oma ajatuksesi on, sitä vaikeampaa aloittamisesta tulee. Selvitä siis ensin omat ajatuksesi – hähmäisestä ajatuksesta ei synny kuin hähmäistä lopputulosta. Mitämiksikenelle auttavat matkalla.

  • Kirjoita vaikka lista ajatuksistasi.
  • Esitä itsellesi kysymyksiä – jos asiakkaalla on tällainen tarve, mitä tietoa hän tarvitsee ostopäätöksen tekemiseen? Entä jos asiakkaan tilanne onkin toinen, miten voisit auttaa häntä silloin?
  • Haasta oma ajattelusi – mieti mitä vasta-argumentteja sisältösi saattaa herättää. Miten vastaisit niihin?
  • Vinkkejä blogaiheisiin voit lukea täältä (tosin ne sopivat ihan minkämuotoisen sisällön tuottamiseen tahansa)

Maratonilla sinnikkyys vie maaliin. Ihmiskehon energiavarannot kestävät kuulemma 36 kilometriin asti – sen jälkeen eteneminen on korvien välistä kiinni. Sisällöntuotanto toimii samalla lailla.

Onnea matkaan!

Kuva: Pexels / Snapwire

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Pinterest tuo lisää näkyvyyttä yrityksesi sisällöille

Pinterest tuo lisää näkyvyyttä yrityksesi sisällöille

Olen kesällä perehtynyt lähemmin Pinterestin käyttöön.

Minulle Pinterest on aina toiminut jonkinlaisena moodboardtyökaluna, jolla olen hakenut ideoita ja inspiraatiota käsityö- tai remppaprojekteihini. Käyttö on ollut satunnaista ja tarpeeseen liittyvää; kun on pitänyt saada ideoita kylpyhuoneen kaakeleihin tai vaikka joululahjavillasukkien neulomiseen, olen hakeutunut Pinterestin pariin. Ideointiin se on täydellinen työkalu.

Mutta nyt testailin sitä ensimmäistä kertaa yrityskakkulat päällä – ja löysin muutaman mielenkiintoisen pointin.

Pinterest on ennen kaikkea hakukone

Moni luokittelee Pinterestin sosiaaliseksi mediaksi, mutta yrityskäytössä sen voi nähdä myös hakukoneena.

Koska alustalla haetaan ensisijaisesti inspiraatiota ja uusia ideoita, kannattaa yrityksen tuottaa visuaalista materiaalia, joka opastaa ratkaisemaan asiakkaan pulmia ja tekee hänen elämästään helppoa.

Pinterest myös ohjaa käyttäjät haluamaasi sisältöön verkkosivuillasi. Jos esimerkiksi julkaiset alustalla infograafin jostain tietystä aiheesta, voit ohjata kävijöitä lukemaan aiheesta lisää blogissasi.

Sisältö elää pitkään Pinterestissä

Pinterestissä on myös se etu, että sisältö elää siellä huomattavasti pidempään kuin muissa sosiaalisen median kanavissa. Jonkin arvion mukaan twiitin elinkaari on tähdenlennon mittainen, vain 18 minuuttia, kun Facebookissa sisältö pysyy pinnalla 2–6 tuntia.

Pisimpään sisällöt elävät Instagramissa, 1–2 päivää. Tähän verrattuna Pinterest on maraton – sisällön elinkaari ja syöttöliikenne omalle sivustolle voivat jatkua jopa vuosia. Kätevä tapa pidentää kovalla vaivalla tuotetun sisällön käyttöikää, eikö?

Tallentamasi pin-lisäykset luovat kuvaa sinusta

Pinterestin kuvavirran selaaminen on ainakin minusta hyvin koukuttavaa. Löydän minua kiinnostavan aiheen, klikkaan pin-lisäystä, löydän uuden mielenkiintoisen kuvan, klikkaan sitä… ja tallennan parhaat palat omiin tauluihin.

Tallennetut pin-lisäykset kertovat kiinnostuksemme aiheista ja luovat sitä kautta kuvaa meistä oman alamme tekijöinä.

Puutarhasuunnittelijan tallentamat puutarhaideat antavat vinkkiä siitä, mitä hän saattaa ehdottaa sinunkin tiluksille tehtäväksi. Se helpottaa puutarhasuunnittelijan valintaa huomattavasti.

Joo, mekin tarvitaan Pinterest!

Alkuun pääseminen on helppoa!

  • Luo Pinterestiin yritystili. Se on ilmaista ja se tarjoaa paremmat analytiikkamahdollisuudet kuin henkilökohtaisen tilin kautta toimiminen.
  • Hae sinua kiinnostavia aiheita, ala seuraamaan tilejä ja tauluja.
  • Luo omia tauluja – nämä voivat näkyä kaikille tai tietyille kutsutuille käyttäjille. Taulun voi myös merkitä salaiseksi, jolloin se näkyy vain sinulle. Lisää tauluihin sinua kiinnostavia pin-lisäyksiä.
  • Jaa omaa sisältöä, linkitä sivustollesi.
  • Kokeile, klikkaile, hae, maistele, inspiroidu, opi uutta.

Testasimme näppärimmät työkalut pk-yrityksen markkinointiin ja viestintään

pk-yrityksen markkinointiviestinnän tarpeisiin on tarjolla monta edullista ja jopa ilmaista työkalua

Harvalla pk-yrityksellä on varaa satsata suuria summia markkinoinnin ja viestinnän työkaluihin.

Ei tarvitsekaan, sillä tarjolla on monta edullista ja jopa ilmaista työkalua polttavimpaan tarpeeseen! Alla testaamamme ja hyväksi toteamamme palvelut.

Canvalla tuotat näyttävää visuaalista materiaalia

Selaimessa toimiva Canva on näppärä työkalu pk-yrityksen visuaalisen materiaalin suunnitteluun.

Palvelu tarjoaa valmiita kuvapohjia yleisimpiin sosiaalisen median palveluihin sekä infograafeihin, esityksiin ja eri painomateriaaleihin. Suunnittelutyön apuna on kattavan kuva- ja ikonipankki, jonka lisäksi siihen voi ladata myös omaa materiaalia kuten logoja ja kuvia. Olen itse esimerkiksi ladannut lisää ikonitarjontaa erinomaisesta The Noun Projectista, kun Canvan oma kuvasto on käynyt ahtaaksi.

Canvasta on olemassa kaksi versiota, ilmainen ja maksullinen. Pärjäsin sivutoimisena aiona erinomaisesti ilmaisversiolla jonkun aikaa, mutta nälän kasvaessa olen siirtynyt maksulliselle puolelle huokeaan 120 dollarin vuosihintaan.

Teen käytännössä kaikki Aion matskut Canvalla. Instagramiin olen jo muutaman vuoden ajan värkännyt joulukalenterin Canvan peruselementeillä – täyttää muuten kivasti syksyn askartelutarpeet! Tuotoksiini voi tutustua mm. Canvassa tai Instassa.

Facebookin Creator Studiolla päivität myös Instagramia

Facebook tarjoaa Creator Studiolla oivan työkalun Facebook- ja Instagram-päivitysten tuottamiseen, julkaisuun ja seurantaan. Työkalu on ilmainen ja kaikkien sivuja hallinnoivien käytössä.

Se mitä Creator Studiossa näet, riippuu siitä roolista, mikä sinulle on FB-sivulla annettu. Laajoilla oikeuksilla pääset mellestämään oikein kunnolla: voit luoda sisältöjä, seurata tilastoja, vastailla yleisösi viesteihin… Herkkuna mainittakoon äänikirjasto, jonka klippejä voi hyödyntää omien videoiden julkaisemisessa

Erityisen kätevänä pidän Instagram-postausten ajastamista. Muissa palveluissa ajastaminen tarkoittaa kännykkään tulevaa muistutusta materiaalin julkaisemisesta. Jo tämän takia Creator Studioon kannattaa tutustua!

Metricool seurantaan

Seuranta on monen pk-yrityksen haaste. Silti tekemisen tehoja on hyvä seurata – jos mikään ei herätä vastakaikua kohderyhmässä, joko tehdään vääriä asioita, tai oikeita asioita väärällä tavalla.

Eri toimien tehokkuutta voi seurata eri kanavissa. Se on kuitenkin hyvin työlästä ja vaatii usein datan poimimista käsin.

Otin itse Metricoolin käyttöön tässä aiemmin syksyllä, ja olen ollut suht tyytyväinen näkemääni. Plussia palvelussa on havainnollistavat kaaviot, sisältöjen ajastaminen (paitsi siis Instagram) ja kilpailijaseuranta. Huvittavana detaljina mainittakoon se, että palvelu näyttää uusien seuraajien lisäksi myös ne tilit, jotka ovat lakanneet seuraamasta sinua. Some-tilien lisäksi Metricoolin voi laittaa seuraamaan oman verkkosivun kävijädataa.

Miinusta on se, että pdf-raportteja ei saa ilman maksullista tiliä. Ilmaiseen tiliin ei myöskään saa liitettyä LinkedInä. Näistä puutteista huolimatta Metricool on pk-yrityksen käyttöön kelpo työkalu sekin.

Työn iloa!

Kuva: Pexels.com/Pixabay