fbpx

Pari sanaa kääntämisestä

Avonaisia kirjoja

Olen urani aikana saanut kääntää lukuisia erilaisia tekstejä eri kielistä eri kielille, yleensä kamalassa kiireessä hutkien, deadlinea venyttäen.

Haluaisin tähdentää, että kääntäminen on ihan oma taitonsa, ja vaatii aikaa onnistuakseen optimaalisesti.

Kyllä, käännöksiä voi myös tehdä koneellisesti, mutta jollei sinulla ole tukku rahaa käytettävissä, niiden laatu on vielä heikko.

Ihmiskääntäjä on oman alansa ammattilainen ja tehdäkseen työnsä laadukkaasti, hänelle pitää suoda työrauha. Kiireessä ei ammattilaiseltakaan synny priimaa. Melkein priimaa ehkä, hyvässä tapauksessa, mutta se terävin kärki jää mitä todennäköisimmin uupumaan.

Et varmaankaan halua kampanjasi kieliversioiden kärsivän huonosta suunnittelusta. Kiire on nimittäin suurimmaksi osaksi huonoa suunnittelua. Jos mielit tehdä laadukkaita kieliversioita, käännöksille on syytä varata aikaa.

Mumbo jumbo on sitä myös käännöstekstissä

Kääntämisen suurimmaksi haasteeksi laskisin kuitenkin heikkolaatuiset alkuperäistekstit, vaikka tiukka aikataulutus vaikeuttaakin työtä.

Tekstin puutteet paljastuvat nimittäin viimeistään siinä kohtaa, kun sitä aletaan kääntää toiselle kielelle: vaikka alkuperäinen kirjoitus kuullostaisikin hienolta ja ajanmukaiselta ja viljelisi tuttuja muotitermejä (!), ajatuksen hähmäisyyden kyllä huomaa heti. Tyhjät sanasalaatit, lausekyhäelmät ja puolitiehen jääneet pohdiskelut ovat tyhjiä myös käännöksessä, ja jollei kirjoittaja tarjoa selkeää ajatuspolkua, ei kääntäjäkään sitä löydä.

Oikein kaoottisen tekstin äärellä minulle on kääntäjänä herännyt kiusaus korjata tekstiä käännöksessä. Se taas herättää eettisen kysymyksen: saako niin tehdä? Teksti on aina kirjoittajansa lapsi, olkoonkin shaibaa. Mikä oikeus kääntäjällä on lopulta sorkkia sitä? Ja jos valitsisikin sorkkimisen, mistä voi olla varma, että on ymmärtänyt korjata oikein?

Kovin ihmeellistä ei siis saa aikaan, jos lähtökohta on huono. Heikkolaatuinen käännös ei siis välttämättä ole kääntäjän ammattitaidon puutetta (tai edes kiireellisen aikataulun syytä), vaan kuvastaa alkuperäistekstin vajaavuutta. Käännöksellä on lähes mahdotonta pelastaa huonoa tekstiä.

Lue Aion lisää tarjoamista käännöspalveluista täältä!

Kuva: Pexels

Ei, kukaan ei kaipaa zombisisältöäsi!

Kuvassa zombinukke: zombisisältö on sisältöä, joka näyttää kivalta, mutta on tyhjää täynnä.

Onko zombisisällön konsepti sinulle tuttu?

Ei, zombit eivät tässä tapauksessa liity menneeseen Halloweenin. Zombisisältö on sisältöä, joka näyttää päälle päin hyvältä, mutta on sisältä täysin kuollutta.

Eli siis päällisin puolin supersiistin näköisiä postauksia, jotka ovat tyhjää täynnä.

Mistä zombit tulevat?

Kaikki tiedämme, miten vaikeaa on pitää some-kanavat aktiivisina. (Merkityksellisen) sisällön säännöllinen julkaiseminen on haastavaa.

Kun ideat ovat vähissä, houkutus tuikata kanaville tekohengitys-ajatuksella jotain nättiä ja kivaa, mutta auttamattomasti aiheen vierestä, kasvaa (oma verkkohittini on Taina tädin suklaapiirakka – suosittu sisältö, mutta täysin out of scope yritykseni kannalta).

Kerta ei vielä ole mitään… mutta koska näiden merkityksettömien sisältöjen tuottaminen on suhteellisen helppoa, kone voi jumittua tähän moodiin, ja kas, yhtäkkiä kanavamme täyttyvät moskasta.

Ennen pitkää seuraa väistämätön, veret seisauttava zombiapokalypsi.

Mitä zombisisältö tekee näkyvyydellesi

Zombeja kannattaa välttää jo ihan yleisönsä takia; olet heille laadukkaan ja merkityksellisen sisällön velkaa heidän sinulle uhraamastaan ajastaan.

Kun vielä hakukoneissa on se ominaisuus, että ne pyrkivät näyttämään hakutuloksissaan hakijoiden kannalta relevanttia sisältöä, eivät zombisi kauaa pidä sivustoasi hakutuloksissa korkealla.

Miten vältät zombisisällön omassa sisällöntuotannossasi?

Keinoja on monia, mutta tärkein on suunnitelmallisuus. Hyvin suunnitellulla julkaisusuunnitelmalla vältät polulta zombimetsään poikkeamiset ja pidät suunnan oikeana.

Julkaisusuunnitelmaan kokoat asiakkaitasi kiinnostavat aiheet otsikkotasolla. Näitä aiheita voi tutkailla esimerkiksi Googlen Search Console -toimintoa hyödyntämällä. Hyvä keino on myös keskustella asiakkaiden kanssa ja vastata heidän kysymyksiinsä. Kysymyksiä ja vastauksia voi ja kannattaa hyödyntää yrityksesi sisällöissä – moni muukin saattaa miettiä samoja haasteita.

Voit toki myös valita teemasi sinun kiinnostuksen perusteella – esimerkiksi jos päätät olla sukkahousujen ykkösasiantuntija maailmassa, keskityt sisällöntuotannossa sukkahousuihin (etkä suklaapiirakkaan). Voit esimerkiksi kertoa niiden ominaisuuksista, käyttötarkoituksista (Pirkka!), valmistuksesta, vastuullisuudesta, asiakkaiden kokemuksista… (suklaapiirakkaa haettiin #muuten Googlessa noin parisataa kertaa lokakuussa. 30 näistä päätyi Aion sivustolle – ihan kiva, muttei ehkä sittenkään?)

Julkaisusuunnitelman juju on sisältöjen aikataulutus. Muutaman sisällön viikkotahdilla vältät sisältöryöpyn inspiraation iskiessä ja kuivan kauden kun keskittymisesi on muualla. Ja kyllä, sisältöjä voi tehdä säilöön ja ajastaa tuleville päiville. Toimii etenkin jos kalenterisi muuten huutaa punaista.

Aikataulutus myös pakottaa lisäämään sisällön tuottamisen omaan kalenteriin – jollei tuotannolle varaa aikaa, ei sisältöjä synny.

Unohdetaan siis zombisisällöt ja keskitytään merkityksellisyyteen: annetaan yleisöllemme sitä, mitä se haluaa!

Kuva: Pixabay.com / TheDigitalArtist

Infograafi on näppärä tapa kiteyttää tietoa

Värikkäästi maalatut kasvot katsovat kameraan – hyvä infograafi huomataan!
Hyvä infograafi huomataan

Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Lainaan tätä ja väitän, että infograafi kertoo tarinan visuaalisessa muodossa.

Mikä infograafi siis on? Se on graafisesti muotoiltu kuvallinen esitys, joka tiivistää keskeiset kohdat viestistäsi. Sen kuvien, tekstien ja lukujen avulla voi havainnollistaa monimutkaisiakin asioita.

Miten infograafi eroaa tavallisesta powerpointista? Ei välttämättä mitenkään – powerpointissa on kuitenkin usein paljon enemmän sisältöä kuin infograafissa, jossa sisältö tiivistetään yleensä yhteen kuvaan.

Hyvä infograafi on helppo lukea ja tulkita. Se tekeekin niiden suunnittelusta haastavaa – usein meillä on paljon sanottavaa, emmekä haluaisi jättää mitään tärkeää pois. Kiteytys on kuitenkin kaiken A ja O kun haluat visualisoida viestisi.

Missä infograafeja voi käyttää?

Oikeastaan ihan missä vaan 🙂 Mutta mitä jos kokeilisit kuvata visuaalisesti vaikka:

  • tilinpäätöksen kohokohtia – tiivistä avainluvut
  • asiakasohjetta – tee näin, osallistuaksesi kampanjaan / ostaaksesi tuotteen
  • tuotteen ominaisuuksisa – näitä ominaisuuksia tuotteella on, mutta sillä voi tehdä myös tätä
  • ilmiöitä – jos, niin näin.

Sisällön kierrättämisessä infograafi on oiva tapa tuoreuttaa jo kertaalleen julkaistua sisältöä. Oppijoina olemme kaikki erilaisia, yhdelle toimii teksti, toiselle kuva, jonkun pitää itse tehdä, että ymmärtää. Visuaalinen tarinankerronta vois siis laajentaa yleisöäsi.

Hyvillä alt-teksteillä varustetut infograafit saavat myös näkyvyyttä hakukoneissa. Klikkaapas ensi kerralla Kuvahaku-otsikkoa hakutulosten kohdalla – saatat yllättyä! Kaikki kuvat toimivat myös erinomaisesti sosiaalisessa mediassa.

Infograafi, jossa käydään lyhyesti läpi äänensävyn merkitystä yritysviestinnässä.

Esimerkki Aion tekemästä yksinkertaisesta infograafista.

Artikkelikuva: Pexels / Sharon McCutcheon

Kuva pesee videon Instagramissa

Kuvassa kamera. Kuva toimii videota paremmin Instagramissa.

Some-konsultit vannovat sisällöntuotannossa videoiden nimeen. Mikseivät vannoisi, sillä some-alustat lupaavat videoille aivan eri luokan näkyvyyttä kuin muille postauksille.

Kun peilaan tätä omaan some-käyttäytymiseen, olen ihmetellyt tätä. Jos selaan Instagram-feediäni, en juurikaan pysähdy videoiden ääreen, vaikka niitä on runsain määrin tarjolla.

Miksi? Koska suurin osa tuotannosta on toisilta kopioitua höttöä, osa jopa nolon huonolaatuista. Katson esimerkiksi yritystileiltä vain ne videot, joiden tekijöillä on aikaisempaa näyttöä korkealaatuisesta videotuotannosta.

Metricoolin tuoreessa Instagram-analyysissä kuva palautetaan sen ansaitsemaan arvoonsa: analyysin mukaan yksittäinen kuva saavuttaa ylivoimaisesti suuremman yleisön kuin muut sisällöt, kaksi kertaa enemmän kuin videot. Kuvat myös saavat aikaan reaktioita, tosin useamman kuvan karuselli hieman yksittäistä kuvaa enemmän, arvatenkin siksi, että käyttäjä viettää sen ääressä enemmän aikaa.

Miksi tämä on hyvä uutinen? Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että videoiden tekeminen on yleensä työläämpää kuin kuvan editoiminen. Säästät roimasti aikaa ja resursseja panostamalla valokuviin.

En sano, etteikö videoilla olisi paikkaansa yritysviestinnässä. Mutta, kuten yllä totean, tuotannon pitää olla hyvälaatuista. Metricoolkin nostaa esiin sen, että parhaiten video toimii, jos kohderyhmälleen haluaa välittää jonkun tietyn viestin.

Minkälainen kuva sitten toimii? Senhän me jo tiedämme. Pärstäkuva on aina hyvä – kokemukseni mukaan tykkäyksiä tulee 2–3 kertaa enemmän naamakuvalle kuin muille postauksille.

Ihminen pitää ihmisestä <3

Kuva: Pixabay / Skitterphoto

Sisältökartta on sisällöntuottajan luottotyökalu – kun kerran kokeilet, et enää halua olla ilman

Blogin kahdessadas postaus ansaitsee konfetin ja kuohuvan! Sisältökartta taas auttaa tehostamaan sisällöntuotantoa.

Tämä on blogini kahdessadas postaus. Fanfaareja ja konfetteja, kuohuviinipullon korkin poksahduksia!

Ensimmäinen postaus on jo viiden, kuuden vuoden takaa. En muistanut tarkastamatta, mitä se käsitteli (bloggaamista).

Se onkin monen yritysblogin suurin ongelma. Hyvää sisältöä menee hukkaan sen hautautuessa optimoimattoman sivuston syövereihin. Jollei sisältöä jollain lailla luetteloi ja pidä elossa, se kuolee. Ja mitä enemmän sisältöä kertyy, sitä varmemmin näin käy.

Sisältökartta auttaa

Ongelmaan on olemassa kelpo ratkaisu: niin kutsuttu sisältökartta tai -kartoitus (engl. content audit).

Sisältökartta listaa taulukkomuodossa lyhyesti sisällön teeman ja aiheen, avainsanan, linkin, ensisijaisen kohderyhmän, mihin ostoprosessin vaiheeseen sisältö on tarkoitettu, tukeeko tuotettu sisältö yrityksen/toimijan tavoitteita – oikeastaan mitä vain haluat tietää sisällöstäsi. Itse olen myös kirjannut olenko julkaissut blogin aiheesta muuntyyppistä sisältöä kuten infograafeja tai Pinterestin pinnejä ja onko sisältö hakukoneoptimoitua.

Ihan kevyestä ratkaisusta ei kuitenkaan ole kyse. Luettelointia kannattaa nimittäin tehdä samalla, kun uutta sisältöä tuottaa. Sen voi toki tehdä jälkikäteenkin, mutta se on silloin paljon työläämpää – trust me, I know. Olen työstänyt omaa sisältökarttaani tänä talvena ja keväänä enkä ole vieläkään päässyt kaikkia blogini postauksia läpi, vaikka olen pakottanut itseni viiden blogipostauksen minimitahtiin päivässä. On muuten urakka!

Minulla sisällön ”emoaluksena” toimii firman verkkosivusto. Tarkoitan tällä sitä, että sivusto on se pääasiallinen kanava, jossa julkaisen sisältöä, jota sitten jaan somessa. En ole juurikaan tuottanut itsenäistä sisältöä someen – jos olisin, sekin kannattaisi listata sisältökartoituksessa.

Mitä sisältökartoitus kertoo sisällöistäsi

Vaikka sisältökartan tekeminen voi tuntua työläältä, se kannattaa tehdä. Aion omasta sisällöstä selvisi muun muassa seuraavaa:

  1. Suurin osa artikkeleista käsittelee viestintää eri kanteilta, monet itsensä johtamisen perspektiivistä, mutta mukana on myös erinomaisia käytännön vinkkejä viestinnän ja markkinoinnin oto-tekijöille.
  2. Potentiaalisia asiakkaitani kiinnostavat aiheet ovat osittain alihyödynnettyjä, koska ne on julkaistu vain yhdessä muodossa eli blogitekstinä. Infograafit, meemit, videot, oppaat jne. puuttuvat lähes kokonaan. Sisällön rajaaminen ainoastaan tekstimuotoon ei huomioi erityyppisiä oppijoita.
  3. Eri sisältömuotojen puuttuessa hyväkin aihe on saatettu maailmalle ainoastaan kerran, mikä vähentää huomattavasti sisällön elinkaarta ja sitä kautta sen yleisöä.
  4. Kerran julkaistu sisältö, oli se missä muodossa tahansa, on myös tekijälleen se kaikkein raskain: ideaa on ehkä pohdittu pitkään ja hups, se on silmänräpäyksessä käytetty. Aina ei tarvitsisi keksiä uutta, kun samaa teemaa voi hyödyntää uudestaan eri kanavissa ja eri muodossa. Esimerkiksi huomasin että tietyn aiheisista blogipostauksista saan näppärästi koostettua oppaan, jota asiakkaani varmasti arvostavat. Kierrätys kunniaan!
  5. Sisältötyypit ja sisältöjen näkökulma eivät huomioi kaikkia ostoprosessin vaiheita; potentiaalisia asiakkaita kyllä kutitellaan, mutta ei saateta liideiksi asti. Tilanne on hieman parempi ”fanien” kohdalla, mutta voisi lisämyynnin näkökulmasta olla huomattavasti parempikin.
  6. Osassa alkuajan blogikirjoituksia hain selvästi näkyvyyttä omieni parissa – ihan kiva egoani hivelevä juttu, muttei vie pk-yrittäjiä palvelevaa yritystäni lähemmäs sen tavoitteita. Kun juttuja tehdään rajatuin resurssein, häröilyyn ei oikeasti ole varaa.
  7. Vain pieni osa blogikirjoituksista on hakukoneen kannalta optimoitua, eli niiden täyttä potentiaalia ei tule hyödynnettyä.

Sisältökartoitus paljastaa myös sisällön puutteet. Jos tavoite on loistaa jollain tietyllä alalla, sitä saattaakin yhtäkkiä huomata, että jokin tietty osa omasta aihepiiristä jää kokonaan käsittelemättä. Mitä jos se onkin juuri se, joka houkuttelisi asiakkaat sankoin joukoin luoksesi?

Sisältökartta siis tehostaa sisällöntuotantoa. Jos asia alkoi kiinnostaa, laita viestiä niin voin vaikka jakaa käyttämäni taulukkopohjan sinulle. Voimme myös tehdä kartoituksen puolestasi, jos siihen ryhtyminen tuntuu ylivoimaiselta.

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Kuva: Canva

Sisällöntuotanto on kestävyyslaji – näillä vinkeillä jaksat maaliin

Sisällöntuotanto on kestävyyslaji – maratonilla maaliin jaksavat vain sinnikkäimmät

Sisällöntuotanto on kestävyyslaji, ei nopeiden somehittien pikapyrähdys. Jos haluaa tuloksia, on jaksettavaa puurtaa, vaikka samasta aiheesta puhuminen maistuisikin jo puulta.

Mutta miten pk-yrittäjä jaksaa puhua samasta aiheesta aina uudestaan ja uudestaan? Voiko somettamisen jättää vähemmälle, kun kiire painaa päälle? Asiakkaathan ovat kuitenkin prioriteettilistalla ykkösiä.

Alla kolme tavallista estettä sisällön tuottamiseen – ja miten ne taklaat tyylikkäästi.

1. Sisällöntuotantoon ei yksinkertaisesti ole aikaa tai resursseja

Sisältö on arvokas osa yrityksesi julkisesta näkyvyydestä. Yhdessä asiakkaiden kokemusten (ja heidän mahdollisesti tuottaman sisällön) kanssa se muodostaa vahvan mielikuvan yrityksestäsi toimijana.

Suhtaudu sisällöntuotantoon siis vakavasti. Sisältöjen tuottaminen on osa työtäsi, ei ylimääräistä fancy pancyä ekstraa, jonka voi kiireen tullessa jättää tekemättä.

2. Raivaa tekemisen esteet

Olen huomannut, että ainakin minulla sisällön tuottaminen voi kompastua moneen täysin merkityksettömään asiaan.

Joskus työpöytäni on keskittymiseen liian sotkuinen, tai kotikonttorin kylppärissä pyykkiläjät kaatuvat päälle. En löydä juttuun sopivaa kuvaa tai sen käyttöoikeudet ovat epäselvät. Tai näplään leuan näppyä niin kauan, että se käyttää kaiken ajatuskapasiteettini.

Nämä ovat kaikki helposti taklattavia ”ongelmia”. Älä anna niiden tulla sisältösi ja sinun väliisi!

  • Ilmaisia, laaja käyttöoikeuden kuvia saa esimerkiksi Pexelsistä ja Pixabaystä. Haut toimivat myös suomeksi.
  • Ikoneja löytyy esimerkiksi The Noun Projectin sivuilta.
  • Kuvia voi muokata esimerkiksi Canvassa.
  • Siivoa pöytä, laita pyykkikone päälle, imuroi – ne tuovat loistavan mahdollisuuden tauottaa työtä! Pyykkien ripustamisen voi nähdä taukojumppana, jos oikein suurieleisesti ryhdyt hommaan.

3. Aloita!

Niin banaalilta kuin se kuulostaakin, tärkeintä on aloittaa. Aloittamatta kun ei synny sisältöä edes muokattavaksi.

Mitä epäselvempi oma ajatuksesi on, sitä vaikeampaa aloittamisesta tulee. Selvitä siis ensin omat ajatuksesi – hähmäisestä ajatuksesta ei synny kuin hähmäistä lopputulosta. Mitämiksikenelle auttavat matkalla.

  • Kirjoita vaikka lista ajatuksistasi.
  • Esitä itsellesi kysymyksiä – jos asiakkaalla on tällainen tarve, mitä tietoa hän tarvitsee ostopäätöksen tekemiseen? Entä jos asiakkaan tilanne onkin toinen, miten voisit auttaa häntä silloin?
  • Haasta oma ajattelusi – mieti mitä vasta-argumentteja sisältösi saattaa herättää. Miten vastaisit niihin?
  • Vinkkejä blogaiheisiin voit lukea täältä (tosin ne sopivat ihan minkämuotoisen sisällön tuottamiseen tahansa)

Maratonilla sinnikkyys vie maaliin. Ihmiskehon energiavarannot kestävät kuulemma 36 kilometriin asti – sen jälkeen eteneminen on korvien välistä kiinni. Sisällöntuotanto toimii samalla lailla.

Onnea matkaan!

Kuva: Pexels / Snapwire

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Pinterest tuo lisää näkyvyyttä yrityksesi sisällöille

Pinterest tuo lisää näkyvyyttä yrityksesi sisällöille

Olen kesällä perehtynyt lähemmin Pinterestin käyttöön.

Minulle Pinterest on aina toiminut jonkinlaisena moodboardtyökaluna, jolla olen hakenut ideoita ja inspiraatiota käsityö- tai remppaprojekteihini. Käyttö on ollut satunnaista ja tarpeeseen liittyvää; kun on pitänyt saada ideoita kylpyhuoneen kaakeleihin tai vaikka joululahjavillasukkien neulomiseen, olen hakeutunut Pinterestin pariin. Ideointiin se on täydellinen työkalu.

Mutta nyt testailin sitä ensimmäistä kertaa yrityskakkulat päällä – ja löysin muutaman mielenkiintoisen pointin.

Pinterest on ennen kaikkea hakukone

Moni luokittelee Pinterestin sosiaaliseksi mediaksi, mutta yrityskäytössä sen voi nähdä myös hakukoneena.

Koska alustalla haetaan ensisijaisesti inspiraatiota ja uusia ideoita, kannattaa yrityksen tuottaa visuaalista materiaalia, joka opastaa ratkaisemaan asiakkaan pulmia ja tekee hänen elämästään helppoa.

Pinterest myös ohjaa käyttäjät haluamaasi sisältöön verkkosivuillasi. Jos esimerkiksi julkaiset alustalla infograafin jostain tietystä aiheesta, voit ohjata kävijöitä lukemaan aiheesta lisää blogissasi.

Sisältö elää pitkään Pinterestissä

Pinterestissä on myös se etu, että sisältö elää siellä huomattavasti pidempään kuin muissa sosiaalisen median kanavissa. Jonkin arvion mukaan twiitin elinkaari on tähdenlennon mittainen, vain 18 minuuttia, kun Facebookissa sisältö pysyy pinnalla 2–6 tuntia.

Pisimpään sisällöt elävät Instagramissa, 1–2 päivää. Tähän verrattuna Pinterest on maraton – sisällön elinkaari ja syöttöliikenne omalle sivustolle voivat jatkua jopa vuosia. Kätevä tapa pidentää kovalla vaivalla tuotetun sisällön käyttöikää, eikö?

Tallentamasi pin-lisäykset luovat kuvaa sinusta

Pinterestin kuvavirran selaaminen on ainakin minusta hyvin koukuttavaa. Löydän minua kiinnostavan aiheen, klikkaan pin-lisäystä, löydän uuden mielenkiintoisen kuvan, klikkaan sitä… ja tallennan parhaat palat omiin tauluihin.

Tallennetut pin-lisäykset kertovat kiinnostuksemme aiheista ja luovat sitä kautta kuvaa meistä oman alamme tekijöinä.

Puutarhasuunnittelijan tallentamat puutarhaideat antavat vinkkiä siitä, mitä hän saattaa ehdottaa sinunkin tiluksille tehtäväksi. Se helpottaa puutarhasuunnittelijan valintaa huomattavasti.

Joo, mekin tarvitaan Pinterest!

Alkuun pääseminen on helppoa!

  • Luo Pinterestiin yritystili. Se on ilmaista ja se tarjoaa paremmat analytiikkamahdollisuudet kuin henkilökohtaisen tilin kautta toimiminen.
  • Hae sinua kiinnostavia aiheita, ala seuraamaan tilejä ja tauluja.
  • Luo omia tauluja – nämä voivat näkyä kaikille tai tietyille kutsutuille käyttäjille. Taulun voi myös merkitä salaiseksi, jolloin se näkyy vain sinulle. Lisää tauluihin sinua kiinnostavia pin-lisäyksiä.
  • Jaa omaa sisältöä, linkitä sivustollesi.
  • Kokeile, klikkaile, hae, maistele, inspiroidu, opi uutta.

Testasimme näppärimmät työkalut pk-yrityksen markkinointiin ja viestintään

pk-yrityksen markkinointiviestinnän tarpeisiin on tarjolla monta edullista ja jopa ilmaista työkalua

Harvalla pk-yrityksellä on varaa satsata suuria summia markkinoinnin ja viestinnän työkaluihin.

Ei tarvitsekaan, sillä tarjolla on monta edullista ja jopa ilmaista työkalua polttavimpaan tarpeeseen! Alla testaamamme ja hyväksi toteamamme palvelut.

Canvalla tuotat näyttävää visuaalista materiaalia

Selaimessa toimiva Canva on näppärä työkalu pk-yrityksen visuaalisen materiaalin suunnitteluun.

Palvelu tarjoaa valmiita kuvapohjia yleisimpiin sosiaalisen median palveluihin sekä infograafeihin, esityksiin ja eri painomateriaaleihin. Suunnittelutyön apuna on kattavan kuva- ja ikonipankki, jonka lisäksi siihen voi ladata myös omaa materiaalia kuten logoja ja kuvia. Olen itse esimerkiksi ladannut lisää ikonitarjontaa erinomaisesta The Noun Projectista, kun Canvan oma kuvasto on käynyt ahtaaksi.

Canvasta on olemassa kaksi versiota, ilmainen ja maksullinen. Pärjäsin sivutoimisena aiona erinomaisesti ilmaisversiolla jonkun aikaa, mutta nälän kasvaessa olen siirtynyt maksulliselle puolelle huokeaan 120 dollarin vuosihintaan.

Teen käytännössä kaikki Aion matskut Canvalla. Instagramiin olen jo muutaman vuoden ajan värkännyt joulukalenterin Canvan peruselementeillä – täyttää muuten kivasti syksyn askartelutarpeet! Tuotoksiini voi tutustua mm. Canvassa tai Instassa.

Facebookin Creator Studiolla päivität myös Instagramia

Facebook tarjoaa Creator Studiolla oivan työkalun Facebook- ja Instagram-päivitysten tuottamiseen, julkaisuun ja seurantaan. Työkalu on ilmainen ja kaikkien sivuja hallinnoivien käytössä.

Se mitä Creator Studiossa näet, riippuu siitä roolista, mikä sinulle on FB-sivulla annettu. Laajoilla oikeuksilla pääset mellestämään oikein kunnolla: voit luoda sisältöjä, seurata tilastoja, vastailla yleisösi viesteihin… Herkkuna mainittakoon äänikirjasto, jonka klippejä voi hyödyntää omien videoiden julkaisemisessa

Erityisen kätevänä pidän Instagram-postausten ajastamista. Muissa palveluissa ajastaminen tarkoittaa kännykkään tulevaa muistutusta materiaalin julkaisemisesta. Jo tämän takia Creator Studioon kannattaa tutustua!

Metricool seurantaan

Seuranta on monen pk-yrityksen haaste. Silti tekemisen tehoja on hyvä seurata – jos mikään ei herätä vastakaikua kohderyhmässä, joko tehdään vääriä asioita, tai oikeita asioita väärällä tavalla.

Eri toimien tehokkuutta voi seurata eri kanavissa. Se on kuitenkin hyvin työlästä ja vaatii usein datan poimimista käsin.

Otin itse Metricoolin käyttöön tässä aiemmin syksyllä, ja olen ollut suht tyytyväinen näkemääni. Plussia palvelussa on havainnollistavat kaaviot, sisältöjen ajastaminen (paitsi siis Instagram) ja kilpailijaseuranta. Huvittavana detaljina mainittakoon se, että palvelu näyttää uusien seuraajien lisäksi myös ne tilit, jotka ovat lakanneet seuraamasta sinua. Some-tilien lisäksi Metricoolin voi laittaa seuraamaan oman verkkosivun kävijädataa.

Miinusta on se, että pdf-raportteja ei saa ilman maksullista tiliä. Ilmaiseen tiliin ei myöskään saa liitettyä LinkedInä. Näistä puutteista huolimatta Metricool on pk-yrityksen käyttöön kelpo työkalu sekin.

Työn iloa!

Kuva: Pexels.com/Pixabay

Säännöllinen sisällöntuotanto tuo verkkokävijöitä – case Strumpvisbloggen

Olen pitkään pitänyt blogia Strumpvisbloggenia neulontaharrastuksestani.

Olen vuodesta papu pitänyt päiväkirjamaista käsityöblogia Strumpvisbloggenia neulontaharrastuksestani.

Olen julkaissut juttuja tekeleistäni säännöllisen epäsäännöllisesti sen enempää ajattelematta yleisöä tai sisällön optimointia tai muitakaan ammattikikkoja. Blogia ei edes ole kytketty Googlen seurantaan, vaan olen tyytynyt WP:n omaan statistiikkaan – onhan neulomisesta raportoiminen vain harrastus!

Vuosien mittaan nälkä on kuitenkin kasvanut. Ajatus blogiyleisön kasvattamisesta orgaanisin keinoin alkoi houkutella. Koska postausten tekeminen on aina ollut minulle helppoa, lähdin tekemään sisältöjä hieman skarpimmalla kärjellä tarkoituksenani kattaa yhä laajemmin neulonnan aihepiiriä.

Toistaiseksi tekemistä on ohjannut oma uteliaisuus ja halu oppia nimenomaan neulomisesta. Vaikka olenkin viestinnän ammattilainen, en ole lähtenyt selvittämään avainsanoja, joihin olisin kohdistanut sisältöjä: ensin on aina ollut käsityö, josta sitten on kasvanut blogi. Lähes kaikki tekeleeni ovatkin päässeet artikkeleiksi.

Alla muutama havainto, jonka haluan jakaa kanssanne.

Sisältö ei koskaan kuole

Sisällön elinkaari on hämmästyttävän pitkä. Blogin kaikkien aikojen luetuin artikkeli on kirjoitettu jo muutama vuosi sitten.

Ensimmäiset pari vuotta se keräsi tavanomaiset kaksi, kolme lukukertaa kuukaudessa. Helmikuussa 2019 se kuitenkin jaettiin Facebookissa eräässä harrasteryhmässä, ja lukijamäärä pompsahti yli 200.

Melkein samoihin lukuihin pääsee orgaanisella kasvulla myös vuonna 2015 julkaistu suosikkipipon ohje. Siinä kasvu oli alussa maltillista, mutta on huippuvuoden jälkeen vakiintunut 50 vuosittaiseen lukijaan.

Sisällöllä on siis pitkät jäljet. Yleensä tavoittelemme pikaisia viraalihittejä, vaikka hiljaa kasvanut yleisö onkin blogin lypsylehmä. Ihan heti ei siis kannata heittää pyyhettä kehään, vaikka oman blogin kävijämäärät kasvaisivat hitaasti. Some-jakoihin on hyvä pyrkiä, jos haluaa nopeasti kasvattaa yleisöään, mutta samalla on hyvä muistaa, että laatusisältö houkuttelee vuosienkin takaa.

Strumpvisbloggenin kävijämäärän kehitys vuodesta 2014 tähän päivään – vuonna 2019 tehdään kävijäennätys
Hidasta mutta varmaa kävijäkunnan kasvua!

Kun blogi hiljenee, hiljenee myös kävijävirta

Hiljaisimmat kaudet blogissa ovat olleet niitä, kun en syystä tai toisesta ole ehtinyt julkaista mitään.

Vaikka vanhat sisällöt vetävät jonkin verran lukijoita, blogi jää paitsi uusien julkaisujen tuomat kävijät.

Miten radiohiljaisuuden saa katkaistua? Olen muutaman kerran haastanut itseni pitämällä ns. ”vauhtiviikkoja”, jolloin tuotan sisältöä JOKA IKINEN PÄIVÄ.

Se on mielenkiintoinen koe jo itsessään: vaatii taitoa nähdä sisällön arvoinen asia ympäristössään.

Jumppa on kuitenkin vaivan arvoinen – se herättää kävijät ja hämmästyttävää kyllä, jonkun merkillisen algoritmikikan ansiosta, myös vanhat postaukset alkavat vetää klikkauksia (sivuston tuoreus on hakukoneille mannaa).

Viime kesäkuun yksi julkaisu vs. heinäkuun 10 julkaisua kaksinkertaisti kävijämäärän kuussa, jolloin yleensä harrastetaan muuta kuin käsitöitä. Parhaiten toimivat muuten sisällöt, joiden jakokuvassa on oma pärstä 🙂

Kohderyhmään uppoaa sitä kiinnostava aihe

Puhun usein siitä, että sisällön tulee olla sen kuluttajalle relevanttia jollain lailla.

Strumpvisbloggenissa suosittujen neuleohjeiden ohella yleisöä vetää neulomisen tekniikkaan liittyvät julkaisut.

Tässä kohtaa on pakko tunnustaa se tosiasia, että olen viime syksynä aloittanut tekniikka-sarjan, jonka taustaidea ei ole ihan täysin puhdas: sen lisäksi, että oppisin itse uusia tapoja tuottaa kauniita pintoja, se luo a) sarjana syyn kävijälle palata blogiin b) laajentaa tehokkaasti blogin avainsana-kirjastoa uusin tekniikkatermein.

Kyse on siis isommasta projektista (tilkkutäkki), joka on jaettu lukuisiin pienempiin osiin (mallitilkut). Jokainen tilkku neulotaan omalla tekniikalla. Tähän mennessä aiheen alla ilmestyneistä artikkeleista neljä on jo kaikkien aikojen top 15 luetumpien joukossa.

Laajempi avainsanakirjasto nostaa blogin yhä tarkempien hakujen osumaksi hakukoneissa. Lisäksi hakukoneet pisteyttävät sivustoja sisällön relevanssin mukaan; algoritmin arvion mukaan käyttäjiä kiinnostavat hakutulokset nousevat hakutuloksissa.

Testasin omia avainsanojani (=blogiaiheita) Googlessa ja kappas, muutaman keskeisen avainsanan kohdalla keikun hakutuloksissa kakkosena heti alan ylimmän auktoriteetin, Drops Designin takana. Se ei ole huono tulos näinkin pienen blogin kohdalla! Etenkin kun ostettua näkyvyyttä ei ole ollenkaan, sivustoon pointtaavia linkkejäkin vähän ja brändi – jos sitä on alkujaankaan – on olematon.

Johtopäätökset

Jos tuotat blogia, pidä se elossa keinolla millä hyvänsä. Tuota sisältöä, joka kiinnostaa omaa kohderyhmääsi.

Ja jaa sisältöjä. Sukkablogillani ei ole omia some-kanavia ja laiskat jaot tapahtuvat omissa henkilökohtaisissa kanavissani muun hötön seassa. Näin jälkikäteen olisi ollut mielenkiintoista nähdä, mitkä kävijämäärät olisi, jos blogin ympärille olisi rakentunut myös jonkinlainen yhteisö.

Ehkä sen aika tulee vielä?

Asiakasystävällinen verkkosivu täyttää saavutettavuuskriteerit – joko sinun sivustosi on tikissä?

Tiesitkö, että yksistään Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on haasteita verkossa asioimisen kanssa?

Kyse voi olla eriasteisesta näkövammasta kärsivistä henkilöistä, muistisairaista, aivovammapotilaista, epileptikoista, ikäihmisistä, Suomessa asuvista ulkomaalaisista tai vaikka oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevista.

Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on rajoitteita tai haasteita verkkoasioinnissa.
Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on rajoitteita tai haasteita verkkoasioinnissa.

Internet on lähtökohtaisesti KAIKKIEN verkko. Yhteiskunta ohjaa meitä yhä enenevässä määrin hoitamaan asioitamme sähköisesti.

Usein verkkosivustomme eivät kuitenkaan käytettävyydeltään vastaa käyttäjien moninaista kirjoa.

Saavutettavuus luo pohjan hyvälle käytettävyydelle

EU-lainsäädäntöä on totuttu pitämään turhana ja pikkuasioihin takertuvana.

Kuin vaivihkaa voimaan tullut saavutettavuusdirektiivi pakottaa kuitenkin viranomaiset ja siihen rinnastettavat toimijat huomioimaan asiakkaidensa erityistarpeet – sivuston on jatkossa oltava mahdollisimman toimiva mahdollisimman monelle.

Käytännössä saavutettavuus merkitsee digitaalista esteettömyyttä.

Hyvä sivusto on teknisesti virheetön ja standardien mukaan koodattu, ja sen sisältö on silmäiltävää ja helposti ymmärrettävää. Käyttöliittymä on selkeästi hahmotettavissa.

Kun nämä kriteerit täyttyvät, sivuston käytöstä tulee sujuva esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Saavutettava verkkosivusto on teknisesti virheetön ja sisällöltään ymmärrettävä. Sen käyttöliittymä on selkeästi hahmotettavissa.
Saavutettava verkkosivusto on teknisesti virheetön ja sisällöltään ymmärrettävä. Sen käyttöliittymä on selkeästi hahmotettavissa.

Saavutettava verkkosivu ei ole vain viranomaisjuttu

Vaikka direktiivi koskeekin vain tiettyjä verkkosisällön tuottajia, ei ole syytä, miksi et pk-yrittäjänä miettisi samoja asioita oman yrityksesi kohdalla: saavutettavaa sivustoa on helppo käyttää ja se on teknisesti toimintavarma.

Molemmat ovat asioita, jotka edistävät myönteistä asiakaskokemusta. Myönteinen asiakaskokemus taas edesauttaa myyntiä. Kun selaamisesta tulee helppoa, tavoitat parhaimmillasi aivan uusia kohderyhmiä tuotteillesi ja palveluillesi.

Hakukoneita ei myöskään pidä unohtaa. Saavutettavat verkkosivut ovat lähtökohtaisesti toimivat, ja saavat siksi enemmän näkyvyyttä hakukoneissa. Se tuo sinulle selvän kilpailuedun muihin toimijoihin nähden.