Säännöllinen sisällöntuotanto tuo verkkokävijöitä – case Strumpvisbloggen

Olen pitkään pitänyt blogia Strumpvisbloggenia neulontaharrastuksestani.

Olen vuodesta papu pitänyt päiväkirjamaista käsityöblogia Strumpvisbloggenia neulontaharrastuksestani.

Olen julkaissut juttuja tekeleistäni säännöllisen epäsäännöllisesti sen enempää ajattelematta yleisöä tai sisällön optimointia tai muitakaan ammattikikkoja. Blogia ei edes ole kytketty Googlen seurantaan, vaan olen tyytynyt WP:n omaan statistiikkaan – onhan neulomisesta raportoiminen vain harrastus!

Vuosien mittaan nälkä on kuitenkin kasvanut. Ajatus blogiyleisön kasvattamisesta orgaanisin keinoin alkoi houkutella. Koska postausten tekeminen on aina ollut minulle helppoa, lähdin tekemään sisältöjä hieman skarpimmalla kärjellä tarkoituksenani kattaa yhä laajemmin neulonnan aihepiiriä.

Toistaiseksi tekemistä on ohjannut oma uteliaisuus ja halu oppia nimenomaan neulomisesta. Vaikka olenkin viestinnän ammattilainen, en ole lähtenyt selvittämään avainsanoja, joihin olisin kohdistanut sisältöjä: ensin on aina ollut käsityö, josta sitten on kasvanut blogi. Lähes kaikki tekeleeni ovatkin päässeet artikkeleiksi.

Alla muutama havainto, jonka haluan jakaa kanssanne.

Sisältö ei koskaan kuole

Sisällön elinkaari on hämmästyttävän pitkä. Blogin kaikkien aikojen luetuin artikkeli on kirjoitettu jo muutama vuosi sitten.

Ensimmäiset pari vuotta se keräsi tavanomaiset kaksi, kolme lukukertaa kuukaudessa. Helmikuussa 2019 se kuitenkin jaettiin Facebookissa eräässä harrasteryhmässä, ja lukijamäärä pompsahti yli 200.

Melkein samoihin lukuihin pääsee orgaanisella kasvulla myös vuonna 2015 julkaistu suosikkipipon ohje. Siinä kasvu oli alussa maltillista, mutta on huippuvuoden jälkeen vakiintunut 50 vuosittaiseen lukijaan.

Sisällöllä on siis pitkät jäljet. Yleensä tavoittelemme pikaisia viraalihittejä, vaikka hiljaa kasvanut yleisö onkin blogin lypsylehmä. Ihan heti ei siis kannata heittää pyyhettä kehään, vaikka oman blogin kävijämäärät kasvaisivat hitaasti. Some-jakoihin on hyvä pyrkiä, jos haluaa nopeasti kasvattaa yleisöään, mutta samalla on hyvä muistaa, että laatusisältö houkuttelee vuosienkin takaa.

Strumpvisbloggenin kävijämäärän kehitys vuodesta 2014 tähän päivään – vuonna 2019 tehdään kävijäennätys
Hidasta mutta varmaa kävijäkunnan kasvua!

Kun blogi hiljenee, hiljenee myös kävijävirta

Hiljaisimmat kaudet blogissa ovat olleet niitä, kun en syystä tai toisesta ole ehtinyt julkaista mitään.

Vaikka vanhat sisällöt vetävät jonkin verran lukijoita, blogi jää paitsi uusien julkaisujen tuomat kävijät.

Miten radiohiljaisuuden saa katkaistua? Olen muutaman kerran haastanut itseni pitämällä ns. ”vauhtiviikkoja”, jolloin tuotan sisältöä JOKA IKINEN PÄIVÄ.

Se on mielenkiintoinen koe jo itsessään: vaatii taitoa nähdä sisällön arvoinen asia ympäristössään.

Jumppa on kuitenkin vaivan arvoinen – se herättää kävijät ja hämmästyttävää kyllä, jonkun merkillisen algoritmikikan ansiosta, myös vanhat postaukset alkavat vetää klikkauksia (sivuston tuoreus on hakukoneille mannaa).

Viime kesäkuun yksi julkaisu vs. heinäkuun 10 julkaisua kaksinkertaisti kävijämäärän kuussa, jolloin yleensä harrastetaan muuta kuin käsitöitä. Parhaiten toimivat muuten sisällöt, joiden jakokuvassa on oma pärstä 🙂

Kohderyhmään uppoaa sitä kiinnostava aihe

Puhun usein siitä, että sisällön tulee olla sen kuluttajalle relevanttia jollain lailla.

Strumpvisbloggenissa suosittujen neuleohjeiden ohella yleisöä vetää neulomisen tekniikkaan liittyvät julkaisut.

Tässä kohtaa on pakko tunnustaa se tosiasia, että olen viime syksynä aloittanut tekniikka-sarjan, jonka taustaidea ei ole ihan täysin puhdas: sen lisäksi, että oppisin itse uusia tapoja tuottaa kauniita pintoja, se luo a) sarjana syyn kävijälle palata blogiin b) laajentaa tehokkaasti blogin avainsana-kirjastoa uusin tekniikkatermein.

Kyse on siis isommasta projektista (tilkkutäkki), joka on jaettu lukuisiin pienempiin osiin (mallitilkut). Jokainen tilkku neulotaan omalla tekniikalla. Tähän mennessä aiheen alla ilmestyneistä artikkeleista neljä on jo kaikkien aikojen top 15 luetumpien joukossa.

Laajempi avainsanakirjasto nostaa blogin yhä tarkempien hakujen osumaksi hakukoneissa. Lisäksi hakukoneet pisteyttävät sivustoja sisällön relevanssin mukaan; algoritmin arvion mukaan käyttäjiä kiinnostavat hakutulokset nousevat hakutuloksissa.

Testasin omia avainsanojani (=blogiaiheita) Googlessa ja kappas, muutaman keskeisen avainsanan kohdalla keikun hakutuloksissa kakkosena heti alan ylimmän auktoriteetin, Drops Designin takana. Se ei ole huono tulos näinkin pienen blogin kohdalla! Etenkin kun ostettua näkyvyyttä ei ole ollenkaan, sivustoon pointtaavia linkkejäkin vähän ja brändi – jos sitä on alkujaankaan – on olematon.

Johtopäätökset

Jos tuotat blogia, pidä se elossa keinolla millä hyvänsä. Tuota sisältöä, joka kiinnostaa omaa kohderyhmääsi.

Ja jaa sisältöjä. Sukkablogillani ei ole omia some-kanavia ja laiskat jaot tapahtuvat omissa henkilökohtaisissa kanavissani muun hötön seassa. Näin jälkikäteen olisi ollut mielenkiintoista nähdä, mitkä kävijämäärät olisi, jos blogin ympärille olisi rakentunut myös jonkinlainen yhteisö.

Ehkä sen aika tulee vielä?

Asiakasystävällinen verkkosivu täyttää saavutettavuuskriteerit – joko sinun sivustosi on tikissä?

Tiesitkö, että yksistään Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on haasteita verkossa asioimisen kanssa?

Kyse voi olla eriasteisesta näkövammasta kärsivistä henkilöistä, muistisairaista, aivovammapotilaista, epileptikoista, ikäihmisistä, Suomessa asuvista ulkomaalaisista tai vaikka oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevista.

Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on rajoitteita tai haasteita verkkoasioinnissa.
Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on rajoitteita tai haasteita verkkoasioinnissa.

Internet on lähtökohtaisesti KAIKKIEN verkko. Yhteiskunta ohjaa meitä yhä enenevässä määrin hoitamaan asioitamme sähköisesti.

Usein verkkosivustomme eivät kuitenkaan käytettävyydeltään vastaa käyttäjien moninaista kirjoa.

Saavutettavuus luo pohjan hyvälle käytettävyydelle

EU-lainsäädäntöä on totuttu pitämään turhana ja pikkuasioihin takertuvana.

Kuin vaivihkaa voimaan tullut saavutettavuusdirektiivi pakottaa kuitenkin viranomaiset ja siihen rinnastettavat toimijat huomioimaan asiakkaidensa erityistarpeet – sivuston on jatkossa oltava mahdollisimman toimiva mahdollisimman monelle.

Käytännössä saavutettavuus merkitsee digitaalista esteettömyyttä.

Hyvä sivusto on teknisesti virheetön ja standardien mukaan koodattu, ja sen sisältö on silmäiltävää ja helposti ymmärrettävää. Käyttöliittymä on selkeästi hahmotettavissa.

Kun nämä kriteerit täyttyvät, sivuston käytöstä tulee sujuva esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Saavutettava verkkosivusto on teknisesti virheetön ja sisällöltään ymmärrettävä. Sen käyttöliittymä on selkeästi hahmotettavissa.
Saavutettava verkkosivusto on teknisesti virheetön ja sisällöltään ymmärrettävä. Sen käyttöliittymä on selkeästi hahmotettavissa.

Saavutettava verkkosivu ei ole vain viranomaisjuttu

Vaikka direktiivi koskeekin vain tiettyjä verkkosisällön tuottajia, ei ole syytä, miksi et pk-yrittäjänä miettisi samoja asioita oman yrityksesi kohdalla: saavutettavaa sivustoa on helppo käyttää ja se on teknisesti toimintavarma.

Molemmat ovat asioita, jotka edistävät myönteistä asiakaskokemusta. Myönteinen asiakaskokemus taas edesauttaa myyntiä. Kun selaamisesta tulee helppoa, tavoitat parhaimmillasi aivan uusia kohderyhmiä tuotteillesi ja palveluillesi.

Hakukoneita ei myöskään pidä unohtaa. Saavutettavat verkkosivut ovat lähtökohtaisesti toimivat, ja saavat siksi enemmän näkyvyyttä hakukoneissa. Se tuo sinulle selvän kilpailuedun muihin toimijoihin nähden.

Joko saavutettavuus-asiat ovat sinulla hallussa? Verkostomme järjestää syksyllä käytännönläheisiä sisällöntuottajan saavutettavuus-koulutuksia, jos kaipaat sparrausapua asiaan. Lue lisää koulutuksesta Joy & Orderin sivuilta.

Sisältökartoitus tehostaa sisällöntuotantoasi

Sisältökartoitus toimii hyvänä pohjana sisällön kehittämiselle.Olen nähnyt valon.

Sitä tapahtuu harvoin, mutta nyt minullakin roihuaa.

Tajusin, että ratkaisu kaikkiin sisällöntuotannon ongelmiini on – tsädää – sisältökartoitus.

Mikä ihmeen sisältökartoitus?

Näppärä sisällöntuottaja tietää tarkalleen, mitä materiaalia on tuottanut (tiedätkö sinä?).

(En tiedä minäkään. Reilu sata Aion blogia ja lukuisia FB-postauksia myöhemmin olen täysin hukassa. Mutta nyt siihen tulee muutos!)

Sisällön tehokas hyödyntäminen nimittäin edellyttää, että pysyt ajan tasalla siitä, mitä missäkin kanavassa on julkaistu, koska ja missä formaatissa.

Erityisen tärkeäksi tieto muodostuu silloin, kun julkaisukanavia on monta ja tuotanto on hajautettu useammalle tekijälle. Kartoitus on oiva tapa välttää päällekkäistä työtä ja järkevöittää tekemistä.

Kartoitus paljastaa sisällön puutteet

Sisältömassan kartoittaminen paljastaa myös sen aukot ja mahdolliset katvealueet.

Jos blogisi on jo muutaman vuoden ikäinen ja julkaiset muutaman kirjoituksen viikossa, olet ehkä kattanut lähes kaiken aihepiiristäsi, mutta jättänyt käsittelemästä jonkun asiakkaan kannalta hyvin oleellisen näkökulman.

Erehdymme usein tuuppaamaan maailmalle meille tärkeitä näkemyksiä, koska kuvittelemme niiden kiinnostavan asiakasta.

Todellisuudessa asiakas on kiinnostunut vain omasta hyvinvoinnistaan. Häntä kiinnostaa omien ongelmien ratkaiseminen ja se, miten sinusta olisi apua niiden ratkaisemisessa.

Kannattaa myös muistaa, että kaikki asiakkaasi eivät ole samassa vaiheessa ostoprosessia. Joku kaipaa lisäinfoa päätöksenteon sinetöintiä varten, toinen vasta tutustuu asiaan. Joku ei ehkä edes vielä tiedä tarvitsevansa apuasi. Näille kaikille on varattava ihan oma tarinankerrontansa ja omat toimintakehotteensa.

Uusia ideoita teemoja kierrättämällä

Kartoitus voi myös synnyttää uusia ideoita, joilla voit kierrättää jo olemassa olevia teemoja ja jalostaa niitä.

Pyörää ei siis aina tarvitse keksiä uudelleen. Vanhentunutta tietoa voi päivittää, samaa aihepiiriä kattavia juttuja yhdistellä tai jotain tiettyä otsikkoa syventää.

Sisältöjä voi tuoreuttaa myös vaihtamalla niiden formaattia: teksti taipuu usein pienellä vaivalla kuvaksi, ja jos osaamista on, teksti toimii erinomaisena käsikirjoituksena videolle. Tai jos aristelet esiintymistä, voit höpöttää sanomisesi podcastiksi.

Kirjaa ainakin nämä tiedot

Kirjaa (esimerkiksi taulukkoon) ainakin sisällön otsikko, teema, url ja julkaisupäivä.

Suosittelen myös kirjaamaan jutun avainsanan ja jonkinlaisen ajatuksen siitä, mikä tarkoitus sisällöllä on ja kenelle se on suunnattu. Onko sillä tarkoitus saada vakiintuneet asiakkaat ostamaan uudestaan, vai lisätä tuotteen tai palvelun tunnettuutta?

Formaatti on hyvä kirjata, jos haluat muunnella sisältötyyppejä. Saman idean voi kierrättää toisessa kanavassa; joissain teksti toimii parhaiten, muualla taas kuva.

Kuulostaako työläältä? Sitä se onkin, etenkin jos olet jo ehtinyt tuottaa sivukaupalla materiaalia. Helpointa olisi tehdä kartoituksesta rutiini jo julkaisusuunnitelman alkuvaiheessa.

Luovan kaaoksen ihmisenä vihaan exceliä, mutta uskon silti, että läpikäynti kannattaa!

Tehokas avainsanan käyttö optimoi tekstin hakukoneille

Tehokas avainsanan käyttö optimoi tekstin
Avainsanan käyttö on teknisten kommervenkkien lisäksi sisällön hakukoneoptimoinnin kannalta tärkeää.

Ihan miten vaan avainsanoja ei kuitenkaan kannata viljellä. Esimerkiksi lukukokemuksen kannalta tekstin sujuvuus on tärkeämpi arvo: jos lukemisesta tulee jonkun tietyn sanan liiallisen toiston ansiosta kökköä, lukijat kaikkoavat.

Muutamalla yksinkertaisella niksillä saat avainsanat tehokäyttöön.

Avainsanan käyttö – muista ainakin nämä!

  1. Sisällytä avainsana sivun otsikkoon.
  2. Avainsana pitää myös löytyä sivun osoitteesta, sen urlista.
  3. Mainitse avainsana sivun leipätekstissä ainakin kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran sana löytyy sisällön ensimmäisessä kappaleessa, mielellään sen alussa. Toistamiseen se löytyy tekstin lopusta. Useamminkin voit käyttää sitä, mutta varo tukahduttamasta tekstiä liialla toistolla. Muuten siitä tulee raskasta luettavaa.
  4. Rytmitä tekstiä alaotsikoin ja kirjoita avainsana ainakin yhteen näistä.
  5. Lisää sivulle meta description, joka sisältää avainsanan. Meta description on tärkeä jo siksi, että se on tavallaan ensimmäinen kosketus sivun sisältöön, mainos sen sisällöstä. Se siis kuvaa lyhyesti sivun keskeisimmän idean.
  6. Avainsana kannattaa myös sisällyttää kuvien alt-teksteihin. Alt-teksti on vaihtoehtoinen teksti, joka näytetään, jos kuva ei syystä tai toisesta lataudu. Sen kannattaa kuvata yhdessä lauseessa mistä kuvan sisällössä on kyse.
  7. Huolehdi, että avainsana löytyy myös sivullesi osoittavien linkkien linkkiteksteistä.

Hyviä optimointeja! Tämän sivun avainsanaoptimointi näyttää muuten tältä:

Näin käytät tehokkaasti avainsanoja tekstin optimointiin

Muna vasemmassa kädessä konteksti kirkkaaksi

Konteksti on kaikki kaikessa!Konteksti on kaikki kaikessa.

Asiayhteydestään irrotettu lause tai ajatus voi muuttaa täysin merkitystään.

Vai mitä sanotte tästä:

”Ota muna vasempaan käteen.”

Mmm. Keittiö- vai makkarihommia, mitä veikkaatte?

”Varo, ettei munaketju kierry.”

Hetkinen. Mikä on munaketju? Liittyykö pääsiäiseen vai kananmunien tuotantoon? Miten tuotantoprosessi voi kiertyä?

”Muotoile muna käsin mieleiseen muotoon.”

Ehkä sittenkin leivontaan liittyvää?

”Voit tässä kohtaa käyttää hakaneuloja pitämään munat kurissa.”

…vai sittenkin jotain härskiä?

Joko arvaat mistä on kyse?

No virkkauksesta tietenkin.

Täysin päivänselvää kun asia on tuttu.

Vain sinulla on sisällöntuottajana täydellinen kuva sisällöstä ja kontekstista, jossa sen pitäisi näyttäytyä. Vastaanottaja tulkitsee omien kokemustensa kautta. Kontekstin kirkastamiseen kannattaa panostaa – älä oleta, että vastaanottaja ymmärtää.

Ei se kuitenkaan ymmärrä. Ja silläkin voi olla vilkas mielikuvitus.

Erilaiset oppijat tarvitsevat erityyppisiä sisältöjä

Erilaiset oppijat tarvitsevat erityyppistä sisältöä tiedon omaksumiseen.Pohdiskelin sisällön kierrättämistä tässä muutama päivä sitten.

Kierrätys on järkevää jo siksi, että säästymme sisällöntuottajien suurimmalta vaivalta, eli uusien aiheiden keksimiseltä.

Myös erilaiset oppijat tarvitsevat erityyppistä sisältöä päätöksenteossaan.

Yksityiskohdista kokonaisuuden hahmottamiseen – vai toisin päin?

Jotkut meistä lähestyvät kokonaisuutta yksityiskohtien kautta. Toiset taas kaipaavat helikopterinäkökulmaa kokonaisuuteen, ennen kuin voivat sukeltaa detaljeihin.

Yksityiskohtiin pureutuva analyyttinen oppija on myös erilainen päätöksentekijänä kuin kokonaisuutta tarkasteleva holistinen oppija.

Analyyttinen oppija tarvitsee faktaa ja tietoa päätösten tekemiseen siinä missä holistinen oppija peilaa asioita omiin kokemuksiinsa ja antaa enemmän tilaa tunteelle.

Kuva, teksti vai tekeminen?

Me myös prosessoimme tietoa eri tavalla.

Joillekin oppi kolahtaa kuvien kautta, toiset oppivat kuuntelemalla. Eräiden on vain ihan pakko kokeilla itse.

Usein joku näistä oppimistyyleistä korostuu. Minä en esimerkiksi ole kuullut mitään, ennen kuin olen tweetannut asian eteenpäin 🙂

Teksti, kuva, liikkuva kuva, kaikenlainen tiedon visualisoiminen, pelit, podcastit yms. palvelevat siis hieman erityyppisten oppijoiden tiedon omaksumista.

Kohdataksemme mahdollisimman monen asiakkaan tarpeet, samanteemaista sisältöä kannattaa siis varioida.

 

Kuva: FreeImages.com/Rodrigo Mattoso

…entä jos hyödyntäisit sisältöjä uudelleen?

Hyödynnä sisältöjä uudelleen!

Sisällöntuotannossa suurin osa energiasta tuntuu menevän uusien teemojen keksimiseen.

Siis siihen, että mietitään mistä seuraavaksi tehdään juttua.

Entä jos hyödyntäisitkin vanhoja sisältöjä uudelleen?

Tuottaisit samalla teemalla jonkun muun sisällön, kuten asiakkaalle kätevän muistilistan tai vaikkapa somessa hyvin leviävän sitaattikuvan? Meemin? Tai miksei infografia?

Tai jos kerran palastelit sisällön ja teit siitä jonkun kivan kuvan, ehkä siitä voisi painattaa kortin. Tai esitteen, jos haluat tekstillä avata teemaa. Printtihän on tekemässä paluuta. Jos oikein innostut tuottamaan tekstiä, lopputuloksena voi olla julistus. Eikun pamfletti, ne ovat muotia! (etenkin moni-vituisina) Tai kirja!

Vai tuliko kuvia enemmän? Sittenhän sinulla on jo kalvosarja valmiina, ei tarvitse kuin myydä itsensä puhumaan aiheesta.

Entä jaoitko jutun väliotsikolla kappaleiksi? Voisiko jokaisesta väliotsikosta tehdä oman pienen bloginsa? Nanoblogin? Tai hei, vielä parempaa, videopätkän?

Ja jos videoon ryhdyt, viestinhän voisi sanoittaa uudestaan. Räppää se! Tai nyt mä tiedän, laula! Ei kun lausu se sittenkin runona. Tai vaihda mediaa ja höpötä siitä podcast.

Jos olet erinomainen kiteyttäjä, perusviesti voisi toimia iskulauseena. Siitä vaan rintanappeja painattamaan. Miksei muistilehtiöitä? Pipot toimivat talvella kivasti. Heijastimia?

Kahvikuppeja? Kahvia!

Mikä estää? Voit hyvin hyvin hyödyntää sisältöjä uudelleen. Vain mielikuvituksesi on rajana.

Naposteltava sisältö sulaa helpoiten

Onhan sisältösi valmiiksi palasteltu helposti naposteltavaan muotoon?Kukun sohvalla. Silmät lumpsuvat, mutta tiedän, että jos nyt menen nukkumaan, herään aamuyöstä.

Yritän tarkentaa katseeni läppärin ruudulle. Kirjaimet vilistävät silmien edessä, sumenevat, ja hyppäävät taas yhtäkkiä kirkkaana esiin.

Yritän lukea samaa kappaletta ehkä kolmatta kertaa. En saa kiinni ajatuksesta.

Uudestaan! Keskityn. Yläkerran naapuri aloittaa jokailtaisen konserttinsa. Osaisipa se edes laulaa! Välillä en tiedä kärsiikö se, vai nauttiiko. Paha siitä vinkunasta on sanoa.

Ai niin se artikkeli. Yritän koota itseni.

Havahdun kun pääni retkahtaa. Teksti vilahtaa näkökentästäni jonnekin oikealle. Kädet lipsuvat näppäimistöllä.

Tavaan sanoja. Entä jos yrittäisin tviitata jutun kohokohtia? Saisinko sen ideasta silloin kiinni?

Nousen keittääkseni kupin teetä. Astun lego-palikkaan; niitä on joka puolella. Saakura sentään! Tämä oli joskus siisti designkämppä, taidetta seinillä ja lasiesineitä Artekin raheilla.

Vaan eipä ole enää. Vaasit ja kulhot on siivottu keittiön yläkaappeihin. Taulut roikkuvat edelleen seinillä, mutta niiden täysipainoinen ihaileminen edellyttäisi kuivaustelineen ja kitarakotelon siirtämistä.

Ai niin se tee. Ja teksti. Lego herätti kivasti. Avaisiko jutun pädillä samalla kun juo tiskivuoren vieressä keittiössä teetä?

Naah. Raahustan takaisin sohvalle. Mihin jäinkään? Facessa on käynnissä joku mielenkiintoinen keskustel…

Tuntuuko tutulta? Tällaista lapsiperheen arki on. Miljoona asiaa on pidettävä mielessä. Ja asiat, joita ei tarvitsisi pitää mielessä, tunkevat sinne väkisin.

Miksi sen pitäisi kiinnostaa sisällöntuottajaa? Koska tähän todellisuuteen me tuotamme (meidän mielestä) tärkeää sisältöä. Jotta viestimme menisi perille, sen on siis oltava tarpeeksi yksinkertaista, tarpeeksi palasteltua – mielellään naposteltavaa.

Siinäpä ajateltavaa seuraavaa asiakaskirjettä varten!

Ole oma itsesi – tai esitä edes

Uskallatko olla oma itsesi?Olen viettänyt viime päivät analysoiden FB-profiileja.

Monessa jaetaan kohderyhmälleen merkityksellistä sisältöä. Klik-klik, ja potentiaalisen asiakkaan autuas onni on taattu.

Jos siis lukijan todella saa klikkaamaan linkkiä.

Monen postauksen sitoutumisaste eli klikkausten, jakojen ja tykkäysten suhde näyttöihin on nimittäin surkea.

Harva siis jaksaa silmäillä sisältöä sen lähemmin – enkä yhtään ihmettele. Sisältöjä jaetaan poskettoman puisevilla postauksilla.

En ymmärrä – miksi upeat, mahtavat, juuri minun ongelmani täsmäratkaisevat älykkäät sisällöt kääritään harmaan asialliseen vaippaan kanavassa, jossa minä olen viihtymässä?

Missä on nokkelat klikkaamaan houkuttelevat introt, provosoivat kysymykset, tunteisiin vetoavat haasteet, pysähtymään pakottavat visuaalisesti vahvat kuvat?

Missä SINÄ ja elävä persoonasi ovat?

Vasta oma leimasi erottaa sinut ja sisältösi kilpailijan vastaavista – sinä ja uniikki tapasi katsoa maailmaa tuovat lisäarvoa lukijalle.

Sillä lopulta me kaikki perustamme sisältömme samaan faktatietoon. Persoona ratkaisee.

Uskalla olla oma itsesi.

Tai esitä edes.

 

Kuva: FreeImages.com/rubenshito

Enemmän sisältöä on enemmän

Enemmän makua, enemmän väriä, enemmän sisältöäLaskin kaikkiin blogeihini viime vuonna julkaisemani blogipostaukset.

Pääsin kahteensataan, ja lopetin laskemisen.

Enemmän sisältöä on selvästi enemmän omassa julkaisustrategiassani. Tässäkin blogissa kirjoituksia oli viime vuonna lähes 80.

Jäin pohtimaan kirjoitusten laatua. Eivät ne kaikki tietenkään mitään huipputeoksia ole, mutta satunnaisotannalla tuotan ihan käypää kamaa.

Harjoituksesta ei ainakaan ole puutetta 🙂

Määrä ei siis aina syö laatua. Uskon vakaasti siihen, että mitä enemmän tuotamme sisältöä, sitä enemmän joukosta löytyy myös kultahippusia. Ajatus jalostuu ja opimme ilmaisemaan itseämme.

Enemmän on siinäkin mielessä enemmän, että suurempi sisältövolyymi tuo yleensä enemmän kävijäliikennettä. Jokaisesta sadasta blogikävijästä valuu muutama klikkailemaan muitakin kirjoituksia. Joku jopa saattaa fanistua ja palaa.

Oman mutun mukaan tärkeää on pitää sisällön fokus joten kuten kirkkaana. Itselläni se on johtanut neljän eri aiheisen blogin syntyyn. Täällä Aion sivuilla keskityn laajasti viestintään ja markkinointiin koukaten asiakaspalvelun kautta. Lavea linjani pitää myös jatkossa.

Aion tänäkin vuonna tuottaa ihan hitosti sisältöä. Tavoitteena on pukata maailmalle vähintään yhtä paljon kamaa kuin viime vuonna. Suuntaan energiaa myös ilmaisun kehittämiseen ja ehkä lisään sisältötyyppien valikoimaa – uuden oppiminen kun on valtavan hauskaa.

Suosittelen lämpimästi, sinunkin kannattaisi kokeilla!