Taina-tädin taivaallinen suklaapiirakka

Taina-tädin taivaallinen suklaapiirakka peittoaa mokkapalat mennen tullen.

Tämä postaus ei suoranaisesti liity viestintään, mutta menköön. Koska sharing is caring. Ja hyvä ruoka, parempi mieli.

Maailman paras suklaapiirakka

200 g voita
2,5 dl vettä
4 rkl hyvää kaakaota
hyppysellinen hyvää suolaa

5 dl sokeria
5 dl jauhoja
1 vaniljatanko (tai 2 tl vaniljasokeria)
1 tl soodaa
2 tl leivinjauhetta

2 dl piimää
2 munaa

Kuorrute

Reilu puolet tomusokeripaketista
100 g voita
hyppysellinen hyvää suolaa
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl maitoa
2 rkl kahvia

Aloita kiehauttamalla voi ja vesi, kaakaojauhe ja suola kattilassa. Anna jäähtyä.

Sekoita sillä välin kuivat ainekset keskenään. Kippaa voiseos sekaan, sekoita. Lisää piimä ja rakenteiltaan rikotut munat.

Paista 20 minuuttia 200 asteessa hyvin voidellulla voipaperilla vuoratulla pannulla.

Sulata kuorrutteen voi kattilassa, lisää muut ainekset, sekoita hyvin. Kuorrutteen voi kaataa vielä vähän lämpimän piirakan päälle, silloin se sulaa ihanasti kakun huokosiin.

Suklaapiirakan jälkeen ei mokkapaloihin enää ole paluuta!

10 vinkkiä viestinnän vuodenvaihteeseen

10 vinkkiä viestinnän vuodenvaihteeseen

Oletko miettinyt, miten saat viestinnällesi lentävän lähdön tähän vuoteen?

Jos olet reipas, olet varmasti suunnitellut jo kaiken valmiiksi. Sinulla on sisältösuunnitelmat ja julkaisuaikataulut valmiina, ehkä jopa tammikuu jo ajastettuna.

Jollei, tässä sinulle muistilista viestinnän vuodenvaihteen töihin!

  1. Päivitä ensi töissä verkkosivusi, jos niillä on vuodenvaihteessa muuttuvaa tietoa.
  2. Ole tarkkana etenkin vuosilukuja sisältävien sisältöjen kanssa – väärä vuosiluku luo kuvan vanhentuneesta sisällöstä.
  3. Jos vuosiluku sisältyy sivun osoitteeseen, muista että osoitteen päivittäminen rikkoo sivustolle aiemmin tehdyt linkitykset. Tee vanhasta osoitteesta ohjaus uudelle sivulle.
  4. Käy läpi viime vuoden sisältöhitit ja -hudit. Tee tänä vuonna lisää hittejä, vältä huteja. Mieti tavoitteletko sisällölläsi lisää kävijöitä verkkosivuille vai olisiko pienempi yleisö, mutta enemmän kauppaa sittekin järkevämpi tavoite.
  5. Kirjaa sisältökalenteriin hittien aiheet – voisiko niitä syventää tulevissa sisällöissä? Millä lailla? Mitä asiakkaasi voisi vielä haluta tietää aiheestasi? Onko jokin muuttunut?
  6. Entä voisiko jo viime vuonna julkaistua sisältöä hyödyntää uudelleen jossain toisessa muodossa? Jalostuisiko blogiteksti muistilistaksi tai infograafiksi, useampi teksti esitteeksi tai tilattavaksi käsikirjaksi?
  7. Sovi itsesi kanssa sopivasta julkaisutahdista – esimerkiksi yksi blogi kuukaudessa (tai viikossa?), viisi tviittiä päivässä, yksi instakuva viikossa.
  8. Pidä kiinni yllämainituista tavoitteista kuukausittaisella seurannalla: kirjaa vaikka exceliin mikä vaikutus some-aktiivisuudellasi on. Antaako viisi tviittiä päivässä sen, mitä haluat? Mitä pitäisi muuttaa, että vaikutus olisi halutunlainen? Riittääkö vähempi, vai pitäisikö näkökulmaasi muuttaa?
  9. Päätä tänä vuonna kokeilla jotain sinulle täysin uutta ja vierasta. Se antaa yleensä perspektiiviä myös vanhan tekemiseen.
  10. Ole itsellesi armelias. Kaiken ei tarvitse onnistua ensimmäisellä kerralla. Kokeile, leiki, epäonnistu, kehitä. Paranna. Ja ennen kaikkea, usko itseesi. Hyvää tulee vain tekemällä.

Valokuva Johannes Plenio Pexels

Kompastuiko pääministeri ylimielisyyteen?

Seurasin alkuviikon trilleriä hallituskriisiä livenä aamupäivän.

Se päättyi niin kuin pitikin päättyä, Antti Rinteen eroon.

Hänen luisuaan pääministerin pallilta on ollut tuskallisen noloa seurata. Lausunto lausunnolta Rinne onnistui maalaamaan itsensä nurkkaan ja piirsi samalla itsestään varsin epämiellyttävän hahmon.

Viestintäkonsultti miettii, etteikö Rinne ole saanut minkäänlaista viestintäsparrausta ennen uraansa pääministerinä.

Syytä olisi ilmeisesti ollut, Wikipedian mukaan Finanssivalvonta on moittinut Rinnettä kymmenisen vuotta sitten sisäpiiritiedon vuotamisesta ennen UPM:n pörssitiedotteen julkaisua.

Samaisen artikkelin mukaan Rinteellä on myös maine aggressiivisen retoriikan työmarkkinagangsterina, jolla on ollut tapana jaella lakkouhkia keveinkin perustein.

Ehkä sama henki oli aistittavissa alkuviikon lausunnoissa. Edes sillä hetkellä, kun tammiovet levähtivät auki ja Rinne poistui omiensa joukosta, hän ei sanatarkkaan sanonut eroavansa, vaan lähtevänsä Mäntyniemeen. Toimittajan kysyessä yksityiskohtia, Rinne murisi vastaukseksi ”no viemään kirjettä”.

Tilanne on hyvin mielenkiintoinen. Mikä toimii ammattiliitossa ei toimi valtakunnan politiikassa. Ylimielisyys on myrkkyä, kun päätetään yhteisistä asioista.

Tässä kohtaa toivotan onnea ja menestystä Antti Lindtmanille ja Sanna Marinille, joista jommasta kummasta näyttäisi tulevan seuraava pääministerimme.

Molemmat tuntuvat lyhyiden lausuntojensa perusteella viestivän huomattavasti taitavammin ja johdonmukaisemmin kuin puolueensa puheenjohtaja. Se antaa kuvan vahvasta johtajuudesta.

Twitter on parhaimmillaan vapauttava kokemus

Twitter on parhaimmillaan vapauttava kokemus – usein kuitenkin toimimme täysin selkärangattomasti palvelussa.

Eräs ystäväni kysyi taannoin onko minulla yhtä kamala Twitter kuin hänellä.

Hänen virrassaan käydään asemasotaa erilaisista päivänpolttavista aiheista. Leimallista keskustelulle on vahva puolen valitseminen – jollei ole samaa mieltä, on vastaan, ja jos on vastaan, ansaitsee kunnon löylytyksen.

En tunnistanut tätä omasta virrastani. Ehkä osittain siksi, että olen siirtänyt asiakeskustelun firmani tilille (@AioViestinta), ja muu onkin sitten varsin harmitonta höttöä tilillä @KatjahNiemi.

Olen kyllä nähnyt, mitä yleisö voi saada aikaan. Olen häpeäkseni itsekin osallistunut lynkkaukseen (muistan esimerkiksi erään imetysskandaalin parin vuoden takaa), viime aikoina tosin olen pyrkinyt välttämään nokkelaa piikittelyä.

En siksi, että sensuroisin itseäni. Olen edelleen se sama tasa-arvoa kannattava vihertävä suvakki kuin aiemminkin. En vain ole kohdannut niitä keskusteluja, jotka olisivat saaneet oman kupin läikkymään yli.

En tiedä johtuuko se kuplani seesteisyydestä vai keski-iän tuomasta tyyneydestä, vaikea sanoa. Joka tapauksessa sisälläni ei enää kiehu samalla tavalla kuin ennen, enkä enää koe tarpeelliseksi osallistua yhteenkään teloituskomppaniaan.

Tyytymättömyys saa tunteet kuohumaan

Uskon, että vihaisuus kumpuaa tyytymättömyydestä. Emme ehkä jostain syystä ole onnistuneet saavuttamaan sitä, mitä olemme halunneet, ja koemme ansaitsevamme enemmän.

Paineet asettamiemme tavoitteiden saavuttamiseksi ovat kovia. Eräs toinen ystäväni totesi saunaillan päätteeksi ”kaikkien olevan onnettomia jollain lailla”.

Minäkin olisin joskus halunnut ison lasisen omakotitalon Hirvensalossa meren rannalla, veneen, kaksi lasta, koiran ja puolison, jonka kanssa jakaa vanhemmuuden arjessa. Olisin selvästi myös omasta mielestä ansainnut johtajapallin, helvetillisen palkan sekä ison työsuhdebemarin ja triathlon-menestystä.

Sen sijaan tuli yh-vanhemmuus, etäsuhde, tekonivel ja rivitalo nukkumalähiössä, irtisanominen ja yrittäjyys.

Ja kissa.

Olenko siis onneton?

Ei, en missään nimessä. Olen hyväksynyt itseni ja siksi pääsääntöisesti onnellinen, ja se riittää oikein hyvin.

Twitter vapautti kanssakäymisen

Omalla kohdallani Twitter on ollut valtavan vapauttava kokemus. Pidän ajatuksesta, että voin käydä keskustelua ihan kenen kanssa vain, mistä aiheesta tahansa, mihin aikaan tahansa paikasta riippumatta.

Ja mitä parasta, minusta riippumatta.

Kyllä – koen Twitterin tuoneen vuorovaikutukseeni etenkin tasa-arvoa.

Olen jostain syystä ollut niitä naisia, joita puristetaan metrossa tissistä ja joita kouritaan ravintolan vessajonossa. Niitä, joilta kysytään hintaa ohikulkiessa. Olen lukemattomat kerrat ollut joko huora tai lesbo, johon ei kukaan koskisi kepilläkään.

Twitterissä en ole koskaan joutunut kantamaan tätä sukupuoleni taakkaa. Siellä koen olevani ääni, jolla on sanottavaa – joskus harvoin jotain tähdellistä, useimmiten melko tyhjää.

Se jos jokin on ollut vapauttavaa.

Toivon, että muut saisivat kokea saman. En ymmärrä, miten aikuinen ihminen tulee haistattaneeksi toiselle paskat TEKSTISSÄ. Se on käsittämätöntä jo puheessakin, mutta tekstin tuottamiseen menee juuri sen verran enemmän aikaa, että siinä ehtii jo harkita tekoaan.

Miksi emme sitten tee sitä? Miksi annamme itsemme tulistua toisen sanomisista niin, että lyömme avokämmenellä takaisin? Julkisesti? Jälkiä jättäen? Koko twitteraatin kummasteltavaksi?

Mihin selkärankamme katosi?

Testasimme näppärimmät työkalut pk-yrityksen markkinointiin ja viestintään

pk-yrityksen markkinointiviestinnän tarpeisiin on tarjolla monta edullista ja jopa ilmaista työkalua

Harvalla pk-yrityksellä on varaa satsata suuria summia markkinoinnin ja viestinnän työkaluihin.

Ei tarvitsekaan, sillä tarjolla on monta edullista ja jopa ilmaista työkalua polttavimpaan tarpeeseen! Alla testaamamme ja hyväksi toteamamme palvelut.

Canvalla tuotat näyttävää visuaalista materiaalia

Selaimessa toimiva Canva on näppärä työkalu pk-yrityksen visuaalisen materiaalin suunnitteluun.

Palvelu tarjoaa valmiita kuvapohjia yleisimpiin sosiaalisen median palveluihin sekä infograafeihin, esityksiin ja eri painomateriaaleihin. Suunnittelutyön apuna on kattavan kuva- ja ikonipankki, jonka lisäksi siihen voi ladata myös omaa materiaalia kuten logoja ja kuvia. Olen itse esimerkiksi ladannut lisää ikonitarjontaa erinomaisesta The Noun Projectista, kun Canvan oma kuvasto on käynyt ahtaaksi.

Canvasta on olemassa kaksi versiota, ilmainen ja maksullinen. Pärjäsin sivutoimisena aiona erinomaisesti ilmaisversiolla jonkun aikaa, mutta nälän kasvaessa olen siirtynyt maksulliselle puolelle huokeaan 120 dollarin vuosihintaan.

Teen käytännössä kaikki Aion matskut Canvalla. Instagramiin olen jo muutaman vuoden ajan värkännyt joulukalenterin Canvan peruselementeillä – täyttää muuten kivasti syksyn askartelutarpeet! Tuotoksiini voi tutustua mm. Canvassa tai Instassa.

Facebookin Creator Studiolla päivität myös Instagramia

Facebook tarjoaa Creator Studiolla oivan työkalun Facebook- ja Instagram-päivitysten tuottamiseen, julkaisuun ja seurantaan. Työkalu on ilmainen ja kaikkien sivuja hallinnoivien käytössä.

Se mitä Creator Studiossa näet, riippuu siitä roolista, mikä sinulle on FB-sivulla annettu. Laajoilla oikeuksilla pääset mellestämään oikein kunnolla: voit luoda sisältöjä, seurata tilastoja, vastailla yleisösi viesteihin… Herkkuna mainittakoon äänikirjasto, jonka klippejä voi hyödyntää omien videoiden julkaisemisessa

Erityisen kätevänä pidän Instagram-postausten ajastamista. Muissa palveluissa ajastaminen tarkoittaa kännykkään tulevaa muistutusta materiaalin julkaisemisesta. Jo tämän takia Creator Studioon kannattaa tutustua!

Metricool seurantaan

Seuranta on monen pk-yrityksen haaste. Silti tekemisen tehoja on hyvä seurata – jos mikään ei herätä vastakaikua kohderyhmässä, joko tehdään vääriä asioita, tai oikeita asioita väärällä tavalla.

Eri toimien tehokkuutta voi seurata eri kanavissa. Se on kuitenkin hyvin työlästä ja vaatii usein datan poimimista käsin.

Otin itse Metricoolin käyttöön tässä aiemmin syksyllä, ja olen ollut suht tyytyväinen näkemääni. Plussia palvelussa on havainnollistavat kaaviot, sisältöjen ajastaminen (paitsi siis Instagram) ja kilpailijaseuranta. Huvittavana detaljina mainittakoon se, että palvelu näyttää uusien seuraajien lisäksi myös ne tilit, jotka ovat lakanneet seuraamasta sinua. Some-tilien lisäksi Metricoolin voi laittaa seuraamaan oman verkkosivun kävijädataa.

Miinusta on se, että pdf-raportteja ei saa ilman maksullista tiliä. Ilmaiseen tiliin ei myöskään saa liitettyä LinkedInä. Näistä puutteista huolimatta Metricool on pk-yrityksen käyttöön kelpo työkalu sekin.

Työn iloa!

Kuva: Pexels.com/Pixabay

Aion podcast-vinkit: 3 antoisinta suomalaista podcastia

Tykkään kuunnella hyviä podcasteja lenkillä.

Teen nykyään kotoa töitä, ja arkiliikuntakiintiöni uhkaa jäädä pieneksi. Olen siksi ottanut tavaksi tehdä pienen kävelyn lounaan jälkeen – hyvän podcastin seurassa.

Kuuntelen sekä ulkomaisia että kotimaisia podcasteja, aihepiireiltään laidasta laitaan mutta usein markkinointiin ja viestintään painottuen.

Koska podcasteja on pilvin pimein, ajattelin jakaa omat kolme suosikkiani tässä. Se ehkä helpottaa sinun valintaasi!

Aalto-yliopiston ”Filosofia ja systeemiajattelu”

Tämä on taltiointi Esa Saarisen viime kesään luentosarjasta ja valovoimaisuudessaan ihan parasta tällä hetkellä pimeillä pyöräteillä taivaltamiseen.

Saarisen tapa höpöttää vaikeistakin asioista niin, että ne tiivistyvät tavallisen tallaajan ymmärrettäviksi on suorastaan nerokasta. Olen löytänyt sarjasta monta oivallusta ja jopa pari ajatteluani muuttavaa oppia.

Lisäksi Saarinen on hauska. Olen monesti nauranut itsekseni pimeässä. Esimerkit omasta elämästä ovat hellyyttäviä, joskus hillittömiä – tarina malli Angelica Kallion pikkurillistä on hyvä esimerkki tästä.

Suosittelen ottamaan tämän kuunteluun vaikket olisikaan kiinnostunut filosofiasta. Jollei muuta, se tarjoaa monet hyvät naurut – ja paljon sisäistä valoa!

Ylen Avoin kysymys – konkaritoimittajien opissa

Tämän Olli Seurin erinomaisen podcast-sarjan pitäisi jokaisen haastatteluja tekevän kirjoittajan kuunnella ainakin kertaalleen.

Se nimittäin käsittelee haastattelemista, sisällöntuotannon ja journalismin keskeistä työvaihetta. Haastateltavina (haastattelemisesta) on suomalaisen journalismin huippuja.

On selvää, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa haastatella. Jokainen, joka on siihen hommaan joskus joutunut, tietää, että paljon on myös haastateltavasta kiinni. Joskus ei tarvitse esittää kuin yksi kysymys, ja vastapuoli puhua pulputtaa tunnin. Siinä ei tarvitse paljoa muuta kuin puhtaaksi kirjoittaa, ja juttu on kuta kuinkin valmis.

Joskus taas keskustelu tyrehtyy lyhyisiin kyllä/ei-turahduksiin, tai ehkä ennakkoon harjoiteltuihin mallivastauksiin, joista saa irti hyvin vähän.

Kaikki apu on siis tervetullutta. Ja tästä blogista sitä saa ammattinsa parhailta!

ProComin Procast

Viestinnän ammattilaisten ProCom-järjestön Procast on puhetta siitä itsestään, eli viestinnästä monelta eri kantilta.

Mikä tekee Procastista niin erinomaisen, on sen hyvä käsikirjoitus, erinomainen vetäjä ja asiantuntevat vieraat. Näin hyvin tehtyä podcastia on ilo kuunnella!

Ammattimaisesti tehtyjä podcasteja on muuten harvassa. Siitä tämänkin lyhyen listauksen idea syntyi; halusin jakaa omat suosikkini. Kuunteluiloa!

Kouludiskon vapaaehtoisuus teki elämästä Whatsapp-helvetin

Kouludiskon vapaaehtoisuus teki elämästä Whatsapp-helvetin

Junnulla on koulussa varainkeruudisko leirikoulua varten. Olen ilmoittautunut mukaan vapaaehtoiseksi järjestäjäksi, koska yrittäjänähän minulla on rajattomasti aikaa tukea lapseni koulunkäyntiä.

Vapaaehtoisuus tiesi osallisuutta useammassa Whatsapp-ryhmässä.

En ole koskaan ollut kovin aktiivinen Whatsappaaja. Käyn keskusteluni muissa kanavissa.

En ole nytkään aktivoitunut, oma osallistumiseni pitää sisällään muutaman viestin. Muutoin discoon liittyvissä keskusteluissa on muutaman viikon aikana vaihdettu jo useampi sata, jollei tuhat viestiä.

Tähän mennessä ryhmissä on keskusteltu siitä, paljonko poppareita tuodaan (säkillinen) , minkä kokoinen säkki on (6 litran pussia), minkälaiset pussit olisivat hyviä pakkaamiseen (minigripit), paljonko mokkapaloja tarvitaan (8 pellillistä per luokka), moneenko palaan pelti leikataan (16), entä jos onkin iso pelti (tulee niin isoja paloja), mistä limskat ostetaan, paljonko niitä ostetaan, minkä kokoisia ostetaan, vai olisiko isot pullot ja mukit sittenkin parempia, miksei muuten sekamehu käy. Oma virtansa on syntynyt gluteenittomista ja vegaanisista versioista keskustelusta.

Liika on liikaa. Olen lakannut seuraamasta ryhmiä. Se tarkoittaa, että jotain tärkeää saattaa mennä ohi. Toisaalta se tärkeä voi yhtä hyvin myös hukkua viestien paljouteen.

Keskustelimme asiasta junnun kanssa ja hän nauroi ääneen tuskaani. Hänen luokkansa ryhmässä viestejä oli kertynyt 500 ennen kuin kaikki olivat ehtineet edes ryhmässä käymään.

Ja se on vain yksi kaikista rajapinnoistamme maailmaan.

Voisimmeko koettaa skarpata tämän suhteen? Osallistujistahan se on kiinni. Kaikkeen ei esimerkiksi ole pakko kommentoida mitään. Omalle kontolle nakitetun asian edistymistä ei tarvitse raportoida osissa. Ja samaa mieltä voi olla, vaikka ei osoittaisi sitä peukulla.

Onneksi disco on jo pian ohi. Lopputtoman tuntuisten digitaalisten torikokousten loppu häämöttää jo. Jäljelle jää paljon maltillisemmat harrasteryhmät ja muutamat ystävät.

Pilkahdus toivoa tähän helvettiin.

Kuva pexels.com

Hyvä tarinankerronta hellii aivoja

Nordic Business Forumissa opittiin mm. tehokas formaatti tarinankerrontaan.

Tiesitkö, että aivomme käyttävät vuorokaudessa 600–800 kaloria pelkästään tiedon käsittelemiseen?

Siksi olemme usein niin väsyneitä koulutuspäivien jälkeen, StoryBrandin Donald Miller kertoi Nordic Business Forumissa 10.10.

Millerin mukaan rakas keskusyksikkömme pitää selkeydestä. Sisäistämme vain ne asiat, jotka on kiteytetty tarpeeksi yksinkertaiseen tarinan muotoon. Tämä johtuu siitä, että aivomme ovat virittyneet kahteen toimintaan, selviämiseen ja energian säästämiseen. Skannaamme ympäristöstä tietoa, joka edistää molempia – kun emme enää pysty prosessoimaan uutta, alamme haaveilla.

Viesti selkeästi – tai unohdu

Tämä tarkoittaa, ettemme välttämättä osta parasta tuotetta, vaan tuotteen, jonka tarina on helpoin käsittää.

Tällä on vaikutuksensa markkinointiviestintäämme. Keskiverto ihminen kohtaa noin 3000 mainosviestiä päivittäin. Brändeillä on 8 sekuntia aikaa vakuuttaa potentiaalinen asiakas, tai viestit ohitetaan.

Viestimme pitää siis olla aivoja hellivä, eli kiteytetty ja selkeä. Miten moni meistä on onnistunut kertomaan asiakkaalleen parilla rivillä, minkä ongelman hänelle ratkaisee?

Jos haluat viestisi menevän perille, muista siis selkeys. Harva kuluttaja nimittäin viitsii uhrata aikaansa epäselvien markkinointiviestien tulkitsemiseen.

Mikä viesteissämme mättää?

Vikaa on Millerin mukaan sekä sanavalinnoissa ja itse tarinan kerronnassa.

Puhumme usein oman alamme salakieltä, jota asiakkaamme ei tunnista. Tavallista on myös olla sanavalinnoissa niin ympäripyöreä, että viestistä katoaa kokonaan merkitys.

Tarinankerronnan Miller rinnastaa musiikkiin: sarja sekalaisia ääniä on hälyä, jota emme kuulemamme jälkeen enää muista. Musiikki taas on säännönmukaista, tiettyyn malliin puristettua ääntä. Ja voilà, voilà, kappaleita me muistammekin ihan eri lailla!

Maailman paras tarinamalli on jo melkein 2500 vuotta vanha

Ratkaisuksi tarinankerronnan ongelmaamme Miller tarjoaa mallia, joka pohjautuu Aristoteleen runousoppiin.

Jokaisessa tarinassa pitää olla sankari (=asiakas), jolla on ongelma, johon opas (=sinä) tarjoaa ratkaisua (=tuotteesi ja palvelusi) . Tarvitaan myös konkreettinen call to action, jotta asiakas voi reagoida. Kerro lopuksi tuloksista: mitä tapahtuu, jos asiakkaasi ostaa tuotteesi, ja miten käy, jollei ostakaan.

Kuulostaa helpommalta kuin on, eikö? Itse kiteyttäisin tämänkin vanhaan KISS-malliin: Keep It Simple, Stupid.

Ohjenuorana voisi vielä käyttää Millerinkin mainitsemaa empatiaa. Hän jopa kehottaa meitä rakastamaan asiakastamme.

Ei huonompi neuvo. Meidän tehtävänä kun on oppaana auttaa tarinan sankaria eli asiakasta menestymään.

Blogiaihe hukassa? Nämä 5 vinkkiä auttavat

Moni kirjoittaja miettii mistä keksisi hyvän blogiaiheen.

Moni ei niin rutinoitunut kirjoittaja painii tutun ongelman kanssa; mistä löytää hyvä blogiaihe.

Älä tee asiasta itsellesi ongelmaa – ideoita löytyy vaikka millä mitalla, kunhan maltat katsoa ympärillesi.

Alla muutama itse käyttämäni kikka blogiaiheiden muhitukseen. Asiaa helpottaa, jos kokoat ideat itsellesi ns. sisältösuunnitelmaan. Käytännössä teet listan aiheista ja aikataulutat niiden julkaisun (aikataulutus toimii hyvänä kannustimena kirjoittamisessa!). Suunnitelmaan on hyvä myös kirjata, mistä näkökulmasta blogitekstisi kirjoitat (mieti kenelle teet tekstin ja mikä hänen saama hyöty sen lukemisesta olisi) ja missä kanavassa aiot tekstejä jakaa.

Kuuntele asiakasta

Poimi asiakkaalta saatu kysymys blogin aiheeksi. Moni muukin (potentiaalinen asiakkaasi) saattaa pohtia samaa!

Käsittele kysymystä blogissa ikään kuin vastaisit kysyjälle parhaimman asiantuntemuksesi mukaan. Tarjoa asiakkaalle palkkioksi lukemisesta ratkaisu hänen ongelmaan.

Seuraa alaasi koskevaa keskustelua

Nosta joku mediassa/somessa ajankohtainen aihe käsiteltäväksi ja tuo oma näkemyksesi asiaan. Näitä löytyy, kun seuraat oman alasi uutisia ja keskustelua.

Osallistumalla keskusteluun saat uusia näkökulmia asiaan. Pidä mieli avoimena ja ole valmis yhdistämään ajatuksia tuoreella tavalla. Haasta itsesi!

Kerro työstäsi

Kulttuurimme erityispiirre on se, että moni haluaa tietää, mitä teet työksesi. Lyhyen hissipuheen jälkeen huomaat, että vaikka asia olisi sinulle hyvin selvä (onko?), muut eivät yleensä ymmärrä selityksen jälkeenkään työsi kaikkia hienouksia. Avaa tätä blogissa.

Monelle voi myös olla epäselvää alallasi käytetty terminologia. Kerro mitä pitää sisällään ”viestintäsuunnitelma” tai ”työyhteisösovittelu” ja miksi asiakkaan kannattaisi ostaa sellainen juuri sinulta.

Googleta asiasanoja

Selvitä esimerkiksi Googlen ennakoivan haun avulla. Kirjoita selaimen hakuruutuun sanan alku ja katso mitä Google ehdottaa jatkeeksi. Sana ”tiedote” esimerkiksi antaa myös sanan ”tiedotepohja” – olisiko siinä hyvä seuraava aihe minulle?

Lähemmin hakusanatrendeihin voi tutustua Google Trends -työkalussa. Sieltä näet esimerkiksi missä päin maata tehdään eniten hakuja tietyllä hakusanalla. Jos hakuja on tarpeeksi, työkalu kertoo myös aiheeseen liittyvistä hauista: ”kosteusvaurio” haun yhteydessä on tehty myös hakuja homeesta ja kosteusvaurion oireista.

Vakoile

Yleensä kaikki hyvät ideat on jo keksitty – seuraa siis tarkkaan, mitä blogiaiheita kilpailijasi ovat käsitelleet.

Parhaimmista paloista kannattaa ottaa opiksi – kopiointi ei tietenkään ole soveliasta, mutta osaat varmaan tarjota aiheisiin uuden näkökulman oman yrityksesi toimintafilosofian ja arvopohjan perusteella.

Ei muuta kuin kirjoitusiloa!

Tökkiikö silti? Tutustu ”Kirjoittajasta killerisisällön tuottajaksi” -valmennuksemme.

Kuva: Pixabay/Pexels