Kesäloma lähestyy ja perinteinen ”siivoan pöytäni”-hulluus iskee.
En pidä pöytäni siivoamisesta. Hukkaan kaikki tärkeät paperit ja kaikki pitää aloittaa lomalta paluun koittaessa uudestaan.
Sen sijaan vietin tämän päivän perumalla kaikenlaisia uutiskirjespämmejä, joita jostain syystä kertyy vuoden mittaan useampi kymmenen.
Fiksusti tehdyt, uutiskirjepalveluille rakentuvat kirjeet on helppo perua, koska ne tarjoavat yhdellä klikkauksella toimivaa perumislinkkiä. Samaten niistä on helppo selvittää, miksi kirjeen on saanut, eli niiden tulee myös tarjota osoitetietojen lähde.
Aina näin ei kuitenkaan ole. Pienet toimijat, gmaililla ns. uutiskirjeitä lähettävät urheiluseurat yms. yhteiskunnalliset toimija ja yksinyrittäjät, lähettävät uutiskirjespämmiä sen suuremmin miettimättä velvollisuuksiaan mainostajina.
Jostain syystä näiden peruminen on henkisesti paljon vaikeampaa. Se että joutuisi kirjoittamaan viestin ”voisitko ystävällisesti poistaa minut uutiskirjeesi vastaanottajista” tuntuu näin ennen lomia ihan valtavan vaikealta. Mitä jos vastaanottaja loukkaantuu? Tai jopa suuttuu?
So what, oikeastaan. Vastaanottajalla on oikeus perua viestien pakkosyöttö. Ja sinun tulee lähettäjänä tarjota se mahdollisuus hänelle.
Parasta tietenkin tuottaa niin hyvää sisältöä, että vastaanottaja ei voi vastustaa viestejäsi 🙂
Sähköpostisääntöihin voit tutustua Cremailerin verkkosivuilla. Hyvää sisältöä pääset kuluttamaan seuraamalla tätä blogia 🙂
Tulipa vain mieleen markkinoinnista.