fbpx

Minä Aion pärjätä!

Ensimmäinen työhönpaluu lomilta yrittäjänä on jännittävä!

Tämä on jännittävä päivä. Ehkä yksi elämäni jännittävimmistä päivistä ikinä.

On nimittäin aika palata sorvin ääreen pitkän – ja hyvin tarpeellisen – kesäloman jälkeen.

Erilaisen tästä työhönpaluusta tekee sen, että se on ensimmäinen yrittäjänä.

Määrään tästä syksystä itse oman tahtini, missä teen työni ja millä tavalla. Töiden hankkiminenkin on omalla vastuulla – siitä ei sovi luistaa, muuten loppuvat hommat lyhyeen.

Pitää miettiä mitä asiakkaalle voi luvata, missä omat rajani ovat, kenelle haluan tehdä töitä. Ja voinko ylipäänsä valita, koska laskut.

Tärkeintä on tietää mitä tekee. Moni yrittäjä hämmentyy, kun tätä kysyy. Seuraa pitkä epämääräinen vatvonta jostain jota tarjotaan jollekin. Se ei lupaa hyvää kaupan kannalta. Ennen kuin asiaansa voi myydä muille, pitää itse tietää, mikä hyöty omasta tekemisestä on asiakkaalle.

Olen myös ymmärtänyt, että nöyryys on tarpeen. Asiakkaat eivät tiedä todellisia tarpeitaan, ja saadakseen jalkansa oven väliin pitänee joskus myydä sitä, mitä asiakas luulee tarvitsevansa. Kun luottamus on syntynyt, voidaan yhteistyötä syventää.

Jännä tilanne siis. Paljon on mietittävää. Sisällä kuplii kuitenkin valtava into ja ilo ja yrittämisen halu. Ja ehkä myös näyttämisen halu: minä Aion pärjätä.

Kuva: Pixabay/rawpixel

100 blogia takana – näin se onnistui

100 blogia – näin se onnistui!Aion blogilla tulee tänään merkkipaalu vastaan – tämä on sadas postaus! 100 blogia on kivasti kartuttanut kokemuksia, ja niiden perusteella voin todeta seuraavaa:

  1. Sataan kirjoitukseen meni reilu vuosi – ensimmäinen blogi ilmestyi tammikuun lopulla. Se käsitteli – kuinkas muuten – syitä miksi jokaisen (yrityksen) kannattaa pitää blogia.
  2. Suoritus on kiitettävä sivutoimisena yrittäjänä toimivalta yh-äidiltä, joka ylläpitää muutamaa muutakin blogia. Epämääräisen tasaisella 2–3 postauksen viikkotahdilla väliin mahtuu myös hiljaisia viikkoja. Kun sisältöä kuitenkin syntyy tasaisesti, sisällöntuotannosta ei ole tarvinnut ottaa stressiä.
  3. Parhaiten yleisöä on kiinnostanut blogit, joissa suhtaudutaan kriittisesti johonkin ilmiöön. Näissä kävijäpiikit ovat korkeita, mutta juttu ”kuolee” yhtä nopeasti kuin syntyikin. Analytiikasta päätellen nämä ovat kertaluonteisia hittejä, eivätkä kasvata blogin vakituista lukijakuntaa.
  4. Kolmanneksi parhaiten yleisöä vetää kirjoitus itse blogin aihepiiriin liittyvästä ilmiöstä, viestinnästä. Viestinnän ja johtamisen suhdetta luotaava pohdinta toi pidemmän kuhinan blogiin kuin yllämainitut avautumiset ja on muodostumassa kestosuosikiksi blogin lyhyen historian aikana.
  5. Parhaiten liikennettä tuo sosiaalinen media. Facebook komeilee kanavien ykkösenä, Twitter seuraa tiivisti perässä. Instagramiakaan ei pidä unohtaa, profiili tuottaa vähän, mutta tasaisen varmasti klikkauksia!
  6. Sisällön tehokas jakaminen onkin ehdottoman tärkeää – jo julkaisuajankohta vaikuttaa yleisön määrään. Sisällöntuottajana minua painaa usein tunne, ettei valmiiksi kirjoitettua juttua ole, jollei sitä ole julkaistu. Malttia kannattaa kuitenkin harjoittaa, sillä aamuyöstä julkaistu sisältö ei taatusti tavoita kohdeyleisöään. Sisällön julkaisu ja jakaminen ovat vähintään yhtä tärkeitä osia sisällöntuotannon prosessissa kuin itse kirjoittaminen – joskus tuntuu että jopa tärkeämpiä.
  7. Pitkästä blogiurasta huolimatta olen oppinut ihan älyttömän paljon. Omiin juttuihin kannattaa muutaman kuukauden kuluttua palata – sitä saattaa ihan hämmästyä, miten fiksun kuvan niistä voi itsestään saada!
  8. Kirjoittaminen on KIVAA!
  9. Siitä huolimatta tämäkin postaus olisi ollut kivemman näköinen infograafina – palataan siihen asap.
  10. Kannattiko? No ihan taatusti. Muutama asiakas on jo lähestynyt luettuaan juttujani. Kiitos heille rohkeudesta!

100 blogia on saavutus, josta on syytä iloita. Voi olla, että tää poikii vielä pullakahvit iltapäivälle. Tällä kokemuksella voin suositella bloggausta lämpimästi ihan kaikille, yrittäjille ja yrityksille nyt ainakin!