Työtwiitit pääasiassa positiivisia?

Pohdiskelin tässä jonkin aikaa sitten työntekijälähettilyyttä ja siihen liittyviä epäonnistumisen pelkoja; pointtina oli se, että työnantaja ei halua kannustaa somen työkäyttöön, koska saattaa pelätä, etteivät työntekijät osaa, että he mokaavat kriittisellä hetkellä yms.

Luin aiheesta sen jälkeen Katariina Muoniovaaran pro gradu-tutkielman, joka tosin rajoittui työntekijän äänen käyttöön Twitterissä, mutta lopputulema oli yhtä kaikki hyvinkin positiivinen. 95,6 prosenttia aineiston (yht. 21 988 twiittiä, joista 2 613 työhön liittyvää twiittiä tai keskustelua) työtwiiteistä motivoitui positiivisesti tai neutraalisti.

Mielestäni se on aivan hurja määrä! Kirjoittaja toki muistuttaa, ettei tulosta voi suoraan yleistää, koska olemme kaikki yksilöitä ja toisella otannalla lopputulema olisi voinut olla toinen, mutta kyllä tämä mielestäni antaa jonkinlaisen aavistuksen siitä, millä tolalla asiat ovat.

Työnantajan pelko on ehkä siis aiheeton? Mutulla voisin sanoa, että positiivisten asioiden jakaminen luo twiittaajastakin positiivisempaa kuvaa, ja on siksi myös hänelle turvallisempaa. Julkinen avautuminen on yleensä niin kovin noloa 🙂

Tsemppiä siis työpaikoille! Luottakaa toisiinne ja kannustakaa aktiiviseen keskusteluun somessa!

Älä pelkää työnantaja! Työntekijäsi ovat jo somessa.

Luottamus on työntekijälähettilyyden perusta
Työntekijälähettilyys perustuu molemminpuoliseen luottamukseen.

Monessa firmassa mietitään sitä, miten yrityksen some-läsnäolosta saisi kaiken tehon irti.

Joku on kuullut työntekijälähettilyydestä, toiminnasta, jossa firman oma henkilökunta valjastetaan sen tehokkaimmaksi äänitorveksi, markkinoinnin käsikassaraksi.

Tai valjastaa on väärä sana. Pikemminkin kyse on siitä, että työnantajastaan innostuneet työntekijät saadaan promoamaan yrityksen tuotteita ja palveluita jakamalla yrityksen sisältöjä vapaaehtoisesti – ja ennen kaikkea omaehtoisesti – omille verkostoilleen. Usein juuri omissa some-kanavissaan.

Mutta!

On vain yksi suuri mutta.

Työnantajaa painaa huoli siitä, jos työntekijät mokaavatkin. Jos he sanovat jotain tolloa firmasta ja saavat sen näyttämään pelleltä julkisuudessa.

Äänitorvesta jäisikin vain torvi jäljelle.

Pelkosi on turha!

Lohdutukseksi voin kertoa, että työntekijäsi mitä todennäköisimmin ovat jo somessa. He tuntevat kanavat ja ymmärtävät niiden käyttäytymisnormit. Heillä on myös kanavissaan valmiit verkostot.

He osaavat tuotteesi ja palvelusi ja – ilma täyttyy rummun pärinästä – he ovat jo päivittäin tekemisissä asiakkaiden kanssa. Jolleivät ole, sinulla on ongelma.

Työntekijäsi tuntevat asiakkaasi, heidän tarpeensa ja usein myös heidän juuri eskarin päättäneen lapsenlapsensa nimen.

Voisitko kuvitella paremmin sitoutunutta lähettilästä itsellesi?

Edellyttäen tietenkin, että olet huolehtinut heidän hyvinvoinnistaan työssä. Vain tyytyväinen työntekijä voi jakaa tyytyväisyyttään eteenpäin.

Työntekijälähettilyys perustuu molemminpuoliseen luottamukseen

Kun kyse on lähettilyydestä, saat sen minkä annat. Luottamuksen osoittaminen synnyttää halun kantaa vastuuta, mikä taas kasvattaa luottamusta.

Lähtökohtaisesti jokainen meistä haluaa hoitaa työnsä hyvin. Kenenkään etu ei ole sabotoida firmaa tai sen tulosta sössimällä some-läsnäoloa. Vahinkoja sattuu tietenkin aina ja niihin on hyvä varautua, mutta niin niitä syntyy myös suorassa asiakaskontaktissa s-postissa tai puhelimessa. Kasvokkain ehkä vähemmän, mutta sielläkin se on mahdollista.

Pelkäämisen sijaan kannustaisinkin kaikkia yrityksiä suhtautumaan sosiaaliseen mediaan ennakkoluulottomasti. Firmanne on täynnä potentiaalisia brändinne puolestapuhujia; me haluamme kaikki olla ylpeitä itsestämme ja siitä mitä teemme. Toisin sanoen, olemme usein myös hyvin ylpeitä omasta työnantajastamme.

Tämä potentiaali kannattaa hyödyntää! Asiakaskin uskoo ennemmin brändistä puhuvaa ihmistä, kuin brändiä itseään.

 

Kuva: FreeImages.com/Michael Mächtlinger