Muutos on helvetillistä – avoimella viestinnällä siitä tulee siedettävää

Muutos on nykypäivän vakio, sanotaan.

Se on klisee, mutta myös totta.

Tiesitkö, että muutoksella on ihan oma anatomiansa, oma rakenteensa?

Muutoksella on oma anatomiansa

Yllä olevan mallin lailla me ensin innostumme, säntäämme kohti uutta, vain jotta jonkun aikaa tutkittuamme asiaa huomaammekin että njaaah, ehkei sittenkään.

JOS pystymme voittamaan tässä vaiheessa iskevän lepokitkan ja maan vetovoiman yhteisvaikutuksen, saatamme taas pikku hiljaa innostua muutoksesta ja saada uutta vauhtia uudistumiseen. Alkaa uusi iloinen ylämäki.

Uuden oppimiseen tarvitaan kuitenkin valtavat määrät energiaa. Muutoksessa pirullisinta onkin se, että joka kerta kun kuvittelee, että ”hei nyt tää etenee”, energia ehtyy, vauhti loppuu ja ollaankin kohta pian taas peruutusvaiheessa.

Tällaisena pimeänä hetkenä pitäisi jaksaa muistaa muutoksen kiertokulku.

Peruuttaminen on raivostuttavaa, turhauttavaa ja ahdistavaakin. Tuntuu ettei mikään koskaan tule valmiiksi, kun asiaa vastustavat kaikenlaiset taukit. Pakki on kuitenkin luonnollinen osa muutosta.

Avoin viestintä saa muutoksen taas liikkeelle

Miten muutokseen sitten saa uutta vauhtia? Niin että ne taukitkin olisivat samassa veneessä kuin sinä?

Esimerkiksi palauttamalla mieleen yhteinen tavoite ja kirkastamalla muutoksen tuoma hyöty organisaatiolle ja yksilölle. Olemalla läsnä ja lähellä, helposti tavoitettavissa.

Hyvään johtamiseen kuuluu myös toisen kuunteleminen ja huolien huomioiminen sekä ratkaisujen tarjoaminen mahdollisissa ongelmatilanteissa. Muutoksessa toimimme usein tunteella ja niitä pitää osata käsitellä oikealla tavalla.

Usein meitä myös pelottaa oman aseman horjuminen tai totutuista rutiineista luopuminen. Muutos kun pitää sisällään myös uuden opettelemista.

Summa summarum, on paljon helpompaa vastustaa muutosta kuin ryhtyä siihen. Muutosvastarinnan voittaminen on kuitenkin mahdollista, jos organisaatiossa uskaltaudutaan avoimeen dialogiin.

Haen tällä en vain tehokasta viestimistä, mutta myös avointa kyseenalaistamista ja kysymistä sekä muutoksen moottoreilta että sen kohteena olevilta. Organisaatiota ja sen jäseniä pitää siis kannustaa aktiivisesti hakemaan keskustelua.

Kokeilaanko tätä ensi kerralla? Ja tehdään pelottavasta ja raskaasta muutoksesta siinä samassa hieman siedettävämpää.

Tunne on tärkein – myös viestinnässä

Tarina välittää tehokkaasti tunteen, jota tarvitaan päätöksenteossa.Tunne on tärkeää, jos haluamme vaikuttaa viestinnällämme.

Brexit-äänestys on tästä hyvä esimerkki. Järjellä ei ollut lopputuloksen kannalta mitään merkitystä, päätös tehtiin tunteella.

Tutkimus on osoittanut, että onnelliset ihmiset ovat haluttomia vaarantamaan onnellisuuden tunteensa. He eivät tee päätöksiä, joiden lopputulema on epävarma tai heille epäsuotuisa.

Tyytymättömät ihmiset ovat taas valmiimpia ottamaan riskiä. Heillä ei ole mitään hävittävää, joten peliin voidaan laittaa kaikki. Tyytymättömyys johtaa pikavoittojen tavoitteluun, jotka yleensä edellyttävät myös suurempaa riskinottoa.

Media onnistui maalaamaan EU:sta hyvin negatiivisen kuvan brittiyleisön silmissä. Jopa niinkin, että äänestystulos taisi olla yllätys myös Ei-puolen kampanjajohtajille.

Tarina välittää tiedon lisäksi tunteen

Miten viestinnällä sitten vedotaan tunteisiin? No kertomalla tarinoita. Mitä vahvemman tarinan onnistut kertomaan, sitä voimakkaamman muistijäljen jätät vastaanottajaan. Tarinaan eläytyminen myös synnyttävät vahvaa ryhmätunnetta, ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta.

Tarinat ovat vanha tapa välittää tietoa. Ennen lukutaitoa nuoremmille sukupolville välitettiin selviytymisen kannalta tärkeitä tietoja ja taitoja nuotion ääressä. Nyt opimme mm. empatiaa lukemalla kaunokirjallisuutta.

Brexit-äänestyksen tulos kertoo, että faktalla on hyvin vaikeata kontrata tunnetta. Yhteinen tarina kun luo luottamusta.

Olisikohan Kyllä-puoli menestynyt paremmin, jos se olisi myös vedonnut tunteisiin? Jos se vaikka olisi esittänyt jäsenyyden edut tai eron haitat yksilön kannalta? Kertonut nuorten menetetyistä mahdollisuuksista yhteisillä työmarkkinoilla?

No, se pohdiskelu on nyt myöhäistä. Mutta oppi kannattaa silti ottaa talteen! Tunne ennen faktaa!

 

Kuva: FreeImages.com/Fabio Pusterla