fbpx

Puheenjohtajan karu oppitunti – viestintään on panostettava!

Viestintä on tärkeää!
Suunnan näyttäminen vaatii tehokasta viestintää.

Sanotaan, että fiksu tekee mahdollisimman paljon mahdollisimman vähällä vaivalla.

Ymmärtäähän sen; kuka viitsii vaivautua jos pääsee helpommallakin. Mitä sitä aina keksimään uutta, kun vanhaa voi jalostaa entistä paremmaksi.

Kierrätys on sitä paitsi pop, viisaiden valinta.

Vanhan kierrättämisessä on vain se kinkkinen puoli, että jollei ole tarkkana, powerpointin kansilehteen voi jäädä väärä päiväys ja väärän yhtiön nimi. Ja ministerin linjapuheeseen edellisen ministerin retorisia helmiä.

Arvostan Petteri Orpoa uskalluksesta haastaa Alexander Stubb kokoomuksen puheenjohtajakisassa; näillä talouden näkymillä tehtävässä ei voi kuin epäonnistua. Toivon siis Orpolle kaikkea hyvää ja jaksamista ja tsempparimieltä vaikeaan tehtävään.

Puheenjohtajan pestille olisi suonut paljon sympaattisemman alun kuin mitä se linjapuheen mediakäsittelyn varjossa sai.

Ei sillä, tällaisia mokia ei pitäisi syntyä – se kertoo kiireestä, ehkä jopa huolimattomuudesta, mutta varmasti siitä, että Orpon tiimi ei ollut valmistautunut voittoon. Puheenhan olisi voinut muokata valmiiksi jo paljon ennen äänestystä, eikö? En jaksa uskoa, että puheen kirjoittamista olisi tahallaan jätetty näin viime tippaan. En millään.

Pieni juttu, mutta se nousi maamme ykköslehteen otsikoksi. Uskon uuden puheenjohtajan ottaneen opiksi, ja niin kannattaa meidän muidenkin: viestintä on tärkeää ja johtajalle erityisen tärkeää. Suunnan näyttäminen ei onnistu ilman selkeää viestintää.

Viestintää ei siis pidä laiminlyödä. Ei kannata.

Pahimmassa tapauksessa siitä jää pysyvä jälki brändiisi.

 

Kuva: FreeImages.com/Daino_16

Työntekijälähettilyys kasvaa työhyvinvoinnista

Työntekijälähettilyys on hyödyntämätön markkinointikeino
Somea ja coffeeta mm. työntekijälähettilyyden ympäriltä @somecoffee

Osallistuin viime viikolla Someco Oy:n järjestämään erinomaiseen Somecoffee-tilaisuuteen, jossa keskusteltiin, niin no, mistäpä muusta kuin some-viestinnästä ja -markkinoinnista.

Eräs käsitelty aihe oli työntekijälähettilyys. Lyhyesti kyse on työntekijöiden toimesta tapahtuvasta vapaaehtoisesta yrityksen tuotteiden tai palveluiden markkinoinnista tai sen brändin puolesta puhumisesta esimerkiksi sosiaalisen median verkostoja hyödyntäen. Usein tämä on unohdettu ja hyödyntämätön markkinointiresurssi.

Ilmiönä työntekijälähettilyys ei ole uusi, kylläkin someajan vahvasti esiin nostama keino. Ihmiset ovat aina kiinnostavampia kuin itse brändi, ja usein myös paljon luotetumpia tiedonlähteitä kuin yritys. Eikä mikään ihme, miksi kukaan jakaisi sellaisen yrityksen sisältöjä, johon ei itse usko? Koska takaraivoon on painettu haulikko? Tuskinpa.

Miten jengi saadaan mukaan?

Kun lähettilyyttä lähdetään rakentamaan, muutama tekninen yksityiskohta kannattaa selvittää.

Henkilöstön pitää kokea, että heillä on ylimmän johdon tuki sisältöjen jakamiselle – työajalla osana työnkuvaa. Ylimmän johdon esimerkki toimii tässä erinomaisena kannusteena.

Henkilöstön pitää kokea, että heillä on ylimmän johdon tuki sisältöjen jakamiselle – työajalla osana työnkuvaa

Myös henkilöstön osaaminen pitää varmistaa; työnantajan postauksia jakaessa saattaa iskeä suorituspaniikki – sanonko nyt varmasti oikein, voiko joku tulkita viestini väärin. Pidä siis huoli, että some-ohjeistuksenne on ajan tasalla ja kaikkien saatavilla.

Luottamus ja avoimuus työntekijälähettilyyden kulmakiviä

Lähettilyyttä ei voi ostaa, vaan se perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Suurin lähettilyyttä edistävä tekijä onkin korkea työhyvinvointi.

Jollei työpaikalla viihdytä ja työtä koeta mielekkääksi, on turha kuvitella, että siitä riemuiten kerrottaisiin eteenpäin kavereille. Firman sisällön jako on kuitenkin aina jonkinlainen suositus – tää on hyvä juttu, osta tää!

Hyvä työhyvinvointi taas rakentuu hallinnan tunteesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Molemmat ovat kytköksissä hyvään johtamiseen, kuten tavoitteiden ja toimintatapojen selkeyteen.

Tilaisuuteen osallistuneen panelistin sanoja lainaten: ”Jos hoidat sisäisen hyvinvoinnin hyvin, saat myös jengiä mukaan viestintään.”

Kuuntele mua, perkele!

Usein sanotaan, että viestinnässä tärkeintä on kuunteleminen. Onhan meillä vain yksi suu, ja sentään kaksi korvaa.

Vaikka kielikuva suuresti ärsyttääkin minua, se on harvinaisen totta.

Mikään ei ärsytä kuten se, että joku puhuu päälle tai räplää puhelintaan tai järjestelee papereita kirjoituspöydällään silloin kun itse yrität välittää hänelle tärkeää sanomaa. Kaikkein raivostuttavinta on kysyä viidettä kertaa murulta, miten huomisten illanistujaisten kävi, tuleeko meille vieraita ja koska.

Minussa se ainakin herättää hyvin vahvan ”haista home” -reaktion. Paskaako edes yrittää, kun toinen ei ole pennin vertaa vastaanottavainen.

Taitava viestijä jaksaakin myös kuunnella. Viestintä ei ole vain tiedon yksisuuntaista välittämistä, vaan parhaimmillaan se luo yhteistä ymmärrystä, yhteisöllisyyttä.

Ja uskon vahvasti siihen, että kaksi mieltä tuottaa (useimmiten) älykkäämmän ratkaisun kun yksi. Asioista kannattaa keskustella. Lopputulos kun pohjautuu laajempaan näkemykseen kuin mihin yksin ihminen omalla kokemuksellaan ja osaamisellaan koskaan yltäisi.

Hyvä johtaja on hyvä viestijä

IMG_1345
Johtaminen vaatii tehokasta viestintää.

Johtaminen on viestintää, julistaa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Akavalainen-verkkolehdessä tänään.

Enemmän ei Sauri voisi olla oikeassa.

Johtaja ei voi saada aikaan toivottua liikettä jollei kommunikoi joukoilleen minne ollaan menossa, miksi ja millä vauhdilla.

Onnistuakseen viestintä taas vaatii taustalleen kirkkaan ajatuksen, kiteytetyn idean, päätöksen – miksi sitä nyt haluaa kutsua. Siis jonkinlaisen itse johtamiseen liittyvän teon.

Henkilöstötutkimusten kestovalituskohde näyttäisi olevan viestintä: viestintä ei toimi, sitä ei ole riittävästi tai se on vääränlaista.

Mutta onko kyse aina huonolaatuisesta viestinnästä? Vai voisiko syy löytyä vielä hieman kauempaa – huonosta johtamisesta? Entä jos se kirkas ajatus, kiteytys tai päätös puuttuvat?

Voiko viestinnällä paikata huonoa johtamista?

Ei voi. Kiteytetty viesti pohjautuu aina kirkkaaseen ajatuksen. Siksi väitän, ettei Sauri ole vain taitava viestijä, vaan myös hyvä johtaja.

Sisäinen viestintä selventää organisaation suunnan

IMG_1252Minulta kysyttiin taannoin sisäisen viestinnän merkitystä.

Kuvittele seisovasi portin edessä. Portin takana ei ole mitään, vain villiintynyt niitty, jota uhkaa risuinvaasio.

Houkutteleeko maisema jatkamaan matkaa portin läpi? Entä jos heinikon alla onkin kuoppia, ansoja, joihin vahingossa voit astua ja satuttaa itsesi? Miksi edes pitäisi jatkaa matkaa, eihän siellä ole mitään? Sehän voi vaarallista. Jolle muuta, niin ainakin siellä on punkkeja.

Sisäinen viestintä kirkastaa yrityksen valitseman suunnan ja sen tavoitteet yksilötasolla. Kun tässä onnistutaan, työntekijät tietävät miten he omalla työllään voivat vaikuttaa organisaation tavoitteiden saavuttamiseen.

Tehokkaalla viestinnällä varmistat myös yhtiön arvojen sisäistämisen organisaatiossa.

Viestimällä annat siis syyn uskaltaa portin toiselle puolelle. Ja kun arvopohja on selvä, tarjoat myös kartan ryteikön halki. Ja ehkä jopa punkkisprayn.

Ei siis sen kummempaa. Johtaminen on viestimistä. Sitä ei oikein ole vara jättää tekemättä.