Tarinankerronta luo yhteistä identiteettiä etä- ja hybridiarjessa

Lyijykynillä on paikkansa Ikean identiteetin rakentamisessa – tarinankerronta on erityisen tärkeää hybridiarjessa

Kaikkialla, jossa pitää vaikuttaa ihmismieleen, tarinalla on paikkansa. Myös organisaation sisäisessä viestinnässä!

En puhu tässä siis puolison manipuloinnista, vaan yritysidentiteetin rakentamisesta. Asiasta, joka on ollut pandemiaetäilyn takia hyvinkin paljon tapetilla.

Huoli on ymmärrettävä, sillä johdon pitää myös etä- ja hybridiarjessa pystyä varmistamaan, että kaikki työntekijät ajavat motarilla samaan suuntaan ja mitä tärkeintä, että kaikilla on turvavyö ja muut tarpeelliset turvavarusteet autossaan: kaikkien pitää tuntea, muistaa ja jakaa yhtiön strategia ja visio. Puhumattakaan konkreettisemmista tavoitteista ja toimintatavoista.

Tarinat välittävät tehokkaasti merkityksiä

Tarinoilla arvot ja identiteetti sekä tekemisen tavat ovat välitettävissä jokaiselle organisaation jäsenelle, riippumatta työtehtävistä tai työntekijän lokaatiosta. Tarinat myös elävät yli kulttuurirajojen.

Tarinoiden voima on siinä, että ne herättävät tunteita. Tunteet luovat yhteyksiä henkilökohtaisella tasolla ja auttavat muodostamaan yhteisöllisyyttä, jossa yhteisön yksilöt löytävät merkityksellisyyttä. Merkityksellisyydestä kasvaa luottamus, joka liimaa yhteisön yhteen.

Ajattele vaikka jotain muhkeaa yrityksen syntytarinaa. Tai kertomusta siitä, miten tiukasta paikasta selvittiin. Molemmat ovat omiaan luomaan me-henkeä ja sitouttavat yksilöitä yhteisöön.

Hyvä tarina jää mieleen

Aiemmassa blogikirjoituksessa kerron Kamprad-leivoksen (=korppu) tarinasta, joka valaisee Ikean syvintä olemusta yksinkertaisuudesta, tasa-arvosta ja edullisuudesta.

Samaisesta yhtiöstä ja sen perustajavelhosta kiertää myös toinen tarina: Kampradilla oli ajatus, että asiakkaille olisi hyvä olla tarjolla kyniä liikkeessä, jotta he voisivat tehdä muistiinpanoja ostoksia tehdessään. Kampradille esitettiin keltaiseksi lakattu standardilyijäri, koska sellaisia lyijärit nyt vain ovat.

Mutta Kampradpa kyseenalaisti standardin erinomaisuuden: katkaisemalla kynän kahtia samalla rahalla sai kaksi kynää. Entistä edullisemmaksi kynä tulisi, jos sen jättäisi lakkaamatta.

Ymmärrät varmaan pointin? Tarina jää mieleen ja opettaa sen kuulijalle jotain hyvin syvällistä yrityksen arvoista ja tavoitteista. Lyijykynäesimerkki kertoo, että toimintaa voi tehostaa pienissäkin yksityiskohdissa ilman, että sillä olisi suurempaa vaikutusta itse ostoskokemukseen. Itse asiassa asiakkaat eivät tarvitse täydellistä lyijykynää, vaan siinä kontekstissa pärjäämme paljon vähemmällä. Precis lagomin tavoittelu on hyve itsessään.

Tarinankerronta ei ole vain fiktiota varten

Hyvä tarina inspiroi ja motivoi ja on omiaan sitouttamaan yksilöä yhteisöönsä. On ehkä rohkeaa sanoa, että tarinat nostaisivat myös yhteisön tuloksellisuutta, mutta näin voisi olettaa käyvän motivoidussa ja sitoutuneessa organisaatiossa.

Tarinoilla organisaation tavoitteet ja tapa toimia tehdään näkyviksi sen jokaiselle jäsenelle. Tärkeät luvut voidaan raportoida konkreettisemmin myös muille kuin talousneroille.

Tarinat eivät siis ole vain fiktiota varten. Parhaimmillaan ne lyhentävät välimatkaa ihmisten välillä.

Ja sehän on erityisen tärkeää näin etä- ja hybridiarjessa.

Kuva MESSALA CIULLA palvelusta Pexels

Jaa tämä myös kavereillesi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.