Sisällön tuottaminen on välillä yhtä tuskaa.
Kyllä, myös ammattikirjoittajalle voi iskeä sisällöntuotannon jumi: kyllä minä aurinkopaneelien toiminnasta ja kiinnityksestä sujuvasti kirjoitan, tai vaikkapa azimuthpropulsiosta tai superresoluutiosta, mutta viestinnästä viisaasti sanaileminen on paljon suurempien synnytystuskien takana. Ja tuskasta huolimatta tuotokset ovat usein keskinkertaista, persoonatonta šaibandaalia.
Olen miettinyt paljon, mistä tämä johtuu. Kun on työskennellyt reilut 20 vuotta eri viestinnän tehtävissä, luulisi siitä kirjoittamisen olevan varsin helppoa.
Me viestijä emme kuitenkaan ole ainoa ammattiryhmä, jolta mustekynän muste yhtäkkiä loppuu kun tulee aika tuottaa sisältöä omasta ammattialastaan.
Entisessä elämässä halusimme erään asiantuntijaryhmän kirjoittavan blogeja asiantuntijamediaan. Ongelmaksi muodostui se, että media oli kaikille avoin – asiantuntijamme pelkäsivät, että kirjoittaisivat alastaan sellaista lööperiä, että kilpailijan leivissä työskentelevät asiantuntijat nauraisivat heille.
Kiteytettynä kirjoittamisen esteenä oli siis jonkinlainen häpeä tai epäonnistumisen pelko.
En koe, että omalla kohdallani häpeä olisi pääasiallinen syy saamattomuudelleni, mutta häpeässä kasvaneena ymmärrän, että tunne voi ohjata meitä todella tiukalla kädellä.
Luulen, että oma pääasiallinen syy on aiheen läheisyys.
Tarkoitan siis sitä, että kaiken oman asiantuntijuuteni keskellä en yhtäkkiä osaakaan kiteyttää sanottavaani yhtä tehokkaasti kuin silloin, jos teen sitä minulle vieraammasta teemasta jollekulle muulle.
Sama pätee yksittäisten sisältöjen aiheisiin – niitä on lähes mahdotonta löytää, kun itse on kaulaansa myöten siinä itsessään. Mutta en ole vielä kertaakaan törmännyt asiakkaaseen, jonka toiminta ja tuotteet sekä palvelut eivät olisi sytyttäneet minua ja antaneet aihetta vilkkaaseenkin ideointiin.
Kokonaisuuden ikään kuin näkee selkeämmin pienen välimatkan päästä.
Avauduin ongelmasta eräälle ystävälleni, ja hän ehdotti minulle, että ryhtyisin itse itseni asiakkaaksi ja tilaisin sisältöjä samalla lailla, kuin asiakkaatkin tekevät.
Ensin ajatus tuntui ihan pähkähullulta, myönnetään. Arkistoin sen kategoriaan ystävien välinen kuttuilu. Mutta sitten… miksei sitä voisi kokeilla? Yrittää jollain lailla irtaantua omista kahleistaan ja antaa tekstin vain ryöpytä. Valmista tuotosta on joka tapauksessa paljon helpompi editoida ja hioa, oli se laadultaan minkälainen tahansa.
Vielä on liian aikaista sanoa, toimiiko kikka. Näin ensituntumalta fiilikset ovat positiiviset. Tämäkin teksti on syntynyt tätä filosofiaa noudattaen.
Kärsitkö itse samantyyppisestä ongelmasta, sisällöntuotannon jumista? Ensiavuksi tarjoan sinulle alla muutaman hyväksi todetun vinkin sisällöntuotantoon. Jos näillä ei irtoa, laita meiliä – koeponnistan aiheeseen liittyvää sparrausta.
Viisi eri tarinatyyppiä varastettavaksi pk-yrityksen markkinointiin
Tällä työkalulla pidät sisällöt, kanavat ja kohderyhmät järjestyksessä
Jaksaa, jaksaa tuottaa aina vaan uutta sisältöä
Nolla klikkiä – ei haittaa, näin nostat blogisisällön lentoon somessa!
Jos kokeilet tekoälyä sisällöntuotannon apuna, muista ainakin nämä
Tähän blogikirjoituksen otsikoinnissa on käytetty tekoälyä apuna, muutoin teksti on täysin yrittäjän orgaanisen ajattelun tuotos.
