Tämä on jännittävä päivä. Ehkä yksi elämäni jännittävimmistä päivistä ikinä.
On nimittäin aika palata sorvin ääreen pitkän – ja hyvin tarpeellisen – kesäloman jälkeen.
Erilaisen tästä työhönpaluusta tekee sen, että se on ensimmäinen yrittäjänä.
Määrään tästä syksystä itse oman tahtini, missä teen työni ja millä tavalla. Töiden hankkiminenkin on omalla vastuulla – siitä ei sovi luistaa, muuten loppuvat hommat lyhyeen.
Pitää miettiä mitä asiakkaalle voi luvata, missä omat rajani ovat, kenelle haluan tehdä töitä. Ja voinko ylipäänsä valita, koska laskut.
Tärkeintä on tietää mitä tekee. Moni yrittäjä hämmentyy, kun tätä kysyy. Seuraa pitkä epämääräinen vatvonta jostain jota tarjotaan jollekin. Se ei lupaa hyvää kaupan kannalta. Ennen kuin asiaansa voi myydä muille, pitää itse tietää, mikä hyöty omasta tekemisestä on asiakkaalle.
Olen myös ymmärtänyt, että nöyryys on tarpeen. Asiakkaat eivät tiedä todellisia tarpeitaan, ja saadakseen jalkansa oven väliin pitänee joskus myydä sitä, mitä asiakas luulee tarvitsevansa. Kun luottamus on syntynyt, voidaan yhteistyötä syventää.
Jännä tilanne siis. Paljon on mietittävää. Sisällä kuplii kuitenkin valtava into ja ilo ja yrittämisen halu. Ja ehkä myös näyttämisen halu: minä Aion pärjätä.
Kuva: Pixabay/rawpixel
