Kohtaamme päivittäin yli 3 000 kaupallista viestiä. Aivomme eivät pysty tätä informaatiomäärää käsittelemään, ja suodattavat suurimman osan pois jättäen keskimäärin 76 viestiä meidän pureskeltavaksi.
Näistä 12 tekee meihin jonkinlaisen vaikutuksen. Kahteen pystymme palaamaan vielä seuraavana päivänä.
Mikä tekee näistä kahdesta muistettavan? Se, että ne erottautuvat jollain lailla massasta ja onnistuvat yllättämään meidät. Mietipä esimerkiksi päivittäisiä työmatkojasi. Et varmaankaan muista aamuhähmäisestä töihin siirtymisestäsi tammikuun 17. päivänä kaksi vuotta sitten mitään – paitsi jos ajoit ruuhkassa kolarin.
Aivomme ovat rakennettu huomioimaan kaikkea uutta ja odottamatonta. Ennalta arvaamattomat tapahtumat saavat aivoissamme aikaan dopamiiniaallon, joka edistää synapsien syntyä. Ja klonks, tapahtuma siirtyy pitkäaikaismuistiimme niin että kolahtaa.
Toimiva markkinointi on uniikkia
Markkinoinnissa pyritään uniikkiin brändilupaukseen. Se onnistuu vain jos onnistumme herättämään tunteita ja sohaisemaan välittäjäainetehdastamme.
Se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Vaikka jokainen meistä on ainutlaatuinen ja tapamme kohdata ihmisiä yksilöllinen, on suurin osa markkinointiviesteistämme ennalta-arvattavaa toisintoa jo tehdystä – latteaa hölynpölyä vailla merkitystä. Vaatii munaa saada aikaan jotain todella merkittävää, ja se onnistuu vain jos uskaltaudumme markkinointiviestinnässämme epämukavuusalueellemme.
Kosmetiikkayhtiö Doven markkinointiviestintä on tästä klassinen esimerkki; kaikki kauneusalan totutut maneerit on rikottu ennakkoluulottomasti tuomalla tavallisen naisen kauneus esiin. Voin vain kuvitella luovan tiimin jännityksen, kun konsepti aikoinaan pitchattiin Doven päättäjille – ilmeisesti sekin tehtiin luovasti näyttämällä miesvaltaiselle jorylle video, jossa joryjäsenten tyttäret kertoivat ajatuksiaan aikamme kauneusihanteista. Video kertoi karua kieltä mainonnan ja todellisuuden ristiriidasta ja sen aiheuttamista itsetunto-ongelmista. Loppu onkin historiaa.
Erottautuminen on myös kannattavaa
Yllättävä luova ratkaisu on usein myös latteuksia kannattavampaa. Saadakseen saman huomioarvon merkityksettömään sisältöön pitää panostaa enemmän mediaeuroja kuin luovaan sisältöön.
Tutkimuksen mukaan (Beckon 2016) murto-osa brändisisällöstä (5 prosenttia) saa aikaan valtaosan (90 prosenttia) asiakkaiden reaktioista. Tekeekö se sisältömarkkinoinnista turhaa? Ei tietenkään. Se kertoo siitä, että merkitykselliselle sisällölle on edelleen tilaa. Paska sisältö ei kannata, ja keskinkertainenkin on katastrofi.
Sinä olet oman elämäsi rocktähti. Kukaan ei tee asioita samalla tavalla kuin sinä, eikä yksikään yritys voi kopioida yritykellesi ominaista arvojen, kokemuksen ja asiakaskunnan cocktailia. Erottautuminen on sinunkin kohdalla siis täysin mahdollista, se pitää vain osata sanoittaa.
Ole rohkea ja tee hyvää sisältöä! Ota yhteyttä jos kaipaat apua.
Kuva: Canva
