Luin STT Viestintäpalvelut Oy:n ja Procom – Viestinnän ammattilaiset ry:n tuottaman viestinnän mittaamista luotaavan tutkimuksen.
Raportin viesti on tyly: viestinnän mittaaminen on tärkeä arvo, mutta harva organisaatio on asettanut viestinnälle mitään mitattavia tavoitteita.
Hups.
Herää kysymys, millä sitten perustellaan viestinnän toiminta ja koko olemassaolo? Onko tässä peräti avain viestinnän arvostuksen nostamiseen?
Tutkimus osoittaa, että vähiten seurataan viestinnän vaikuttavuutta mittaavia tekijöitä kuten ROI:ta, vaikutusta brändiarvoon ja vaikutuksia liiketoiminnan tuloksiin.
”Jokaisen yrityksen perimmäinen tavoite on tuloksen tekeminen.”
Se on sinänsä jännää, jos pitää mielessä sen, että jokaisen yrityksen perimmäinen tavoite on tuloksen tekeminen. Viestintäponnistustenkin tulisi edistää tätä tavoitetta tavalla tai toisella.
Viestinnän mittaaminen auttaa kohdentamaan viestintätoimet oikein
Viestinnällä yritys voi luoda tunnettuutta. Tunnettuus taas on perusedellytys sille, että potentiaalinen asiakas kiinnostuu yrityksestä. Mitä suurempi yleisö yrityksellä on, sitä enemmän loppupäässä syntyy kauppaa. Seuraa siis yleisösi kehitystä – the more the merrier pätee tässäkin tapauksessa.
Mittaaminen voi kertoa, että vaikka miten suoltaisit sisältöä, yleisösi ei enää kasva. Vielä pahempaa, jos tuottamasi sisältö ei saa aikaan minkäänlaista reaktiota.
Viestintäsi ei siis saavuta vaikuttavuustavoitteitaan. Puhut ehkä väärälle yleisölle, viestisi on väärän muotoinen, tai olet yksinkertaisesti liikkeellä väärään aikaan. Mittaamalla ja seuraamalla voit reagoida oikealla tavalla ja saada aikaan toivotun korjausliikkeen – ja panna viestintään panostamasi eurot tuottamaan.
Vanhan viisauden mukaan sitä saa mitä mittaa. Kannattaisi ainakin kokeilla!
