Terveisiä neljän seinän sisältä – teimme pojan kanssa ”unelmamatkan” Pariisiin kaksi viikkoa sitten, ja olemme sen jälkeen viettäneet aikaa neljän seinän sisällä.
Toki olemme ulkoilleet, mutta emme ole käyneet kaupassa emmekä ole tavanneet ystäviä.
Minun arkeani karanteeni ei kovasti muuttanut, teen töitä muutenkin kotoa käsin. Mutta pikkuisen etäkoulu on tietenkin uusi kokemus.
Ilmeisesti etäkoulua on toteutettu monella eri tapaa. Meillä ei ollut liveopetusta, mutta valmiita videoita, quizzejä ja kirjoitustehtäviä sitäkin enemmän. Tiedän kuitenkin perheitä, joissa etätöissä oleva vanhempi on joutunut kädestä pitäen opettamaan jälkikasvuaan omien töiden kärsiessä.
Se on raskasta varmasti molemmille, niin opiskelijoille kuin oto-opettajillekin.
Mutta on etäkoulussa hyväkin puolia. Moni lapsi on jopa päässyt loistamaan, kun tehtäviin saa keskittyä rauhassa ilman luokan tuomaa taustahälyä. Itse olisin varmasti nauttinut tästä tavasta enemmän kuin luokkatyöskentelystä.
Olen myös löytänyt itsestäni varsinaisen ”kätevä emäntä”- tyyppisen puolen. Olemme pärjänneet kaksi viikkoa käytännössä kaapista löytyneillä eväillä – puuroa on tullut syötyä paljon, pakastemarjoja myös. Elossa ollaan, eikä hampaatkaan vielä heilu!
Mutta täällä siis ollaan, jos kaipaat sparrausta viestinnässä. Tai esim. matskuja korona-arkeen (kuten uusia kaurapuuro-ohjeita). Soita, laita viestiä. Autan mielelläni!
