Lupasin itselleni tehostaa töiden (tai itse asiassa ihan minkä tahansa projektin) loppuun saattamista. Aina uudesta innostuvana aloittamisen asiantuntijana kärsin valmiiksi saattamisen tuskaa.
Verkko on pullollaan jos jonkinlaista vinkkiä tehokkaaseen työntekoon. Poimin vastaan tulleista viisi uutta, joita aion kokeilla. Enempään en usko omien kykyjeni – tai kärsivällisyyteni – tänä syksynä riittävän. Näistä on kuitenkin hyvä lähteä viilaamaan omia rutiineja.
Minun 5 vinkkiä tehokkaaseen työntekoon
Suurin tehokkuuden este minulla on työinnon ylläpitäminen. Kun joku asia on aloitettu, se muuttuu puuduttavaksi rutiiniksi ja äh niin tuskaiseksi edistää. Uuteen kun on mukavampi tarttua, siinä voi soveltaa osaamistaan, loistaa tähtenä – nauttia jännityksestä.
Neulojat tuntevat tämän toisen sukan syndroomana – ensimmäinen sukka syntyy valtavalla draivilla, kun taas silmukoiden luominen toista identtistä kappaletta varten tekee jo melkein pahaa.
Vaikka hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mikään ei kuitenkaan ole valmista ennen kuin kaikki työvaiheet on suoritettu.
- Käyn päivän päätteeksi läpi mitä sain päivän aikana tehtyä, mitä jäi vielä tekemättä. Tarkkailen, sisältääkö päiväni ajallista tyhjäkäyntiä, jolloin en tee mitään tuottavaa. Venyvätkö esimerkiksi työtä tauottavat mikrobreikit tai hölisenkö asian vierestä kokouksissa.
- Listaan seuraavalle päivälle kolme tärkeintä asiaa, jotka on tehtävä ensi kädessä. Paino sanalla ”tärkeintä”; se pakottaa priorisoimaan tehtäviä ja jättämään kylmästi epäoleelliset työt tekemättä, tai ainakin siirtämään ne mappi ö:hön. Jaan tehtävät pienempiin osatehtäviin ja etappeihin, jolloin niiden tekeminen helpottuu.
- Pidän tehotunnin aamulla, jolloin teen pois tai edistän ainakin yhtä näistä. Mikään mikrotason säätäminen tai ad hoc -työ ei saa viedä huomiota näistä. Pyrin siis välttämään ”olen niiiiiin kiireinen etten ehdi tehdä töitä” -ansaa.
- Ideoin uutta kerran viikossa, kirjaan kritiikittä ideat Trelloon, annan niiden muhia ja lajittelen ne kehittämispotentiaalin mukaan joko ”just do it”-, ”joo, mut vaatii selvittelyä”- ja ”ehkä joskus” -kategorioihin. Listalta on sitten helppo nostaa tehtäviä työn alle.
- Pidän parempaa huolta rapistuvasta kehostani venyttelemällä säännöllisesti. Kipu tuhoaa tehokkaasti keskittymisen, eikä töiden teosta tule mitään.
Jännä nähdä pysynkö ruodussa!