fbpx

Haastattelun tekeminen on yhtä tunteiden vuoristorataa

Vuoristorata: haastattelun tekeminen on yhtä tunteiden vuoristorataa

Rakastan työtäni. Sen helmiä ovat yrittäjähaastattelut – viestintäkonsulttina tehtäväni on siitä kiitollinen, että haastattelut tehdään aina haastateltavan kannalta positiivisissa merkeissä. Keskustelumme ovat siis poikkeuksetta hyvin mukavia, ja jos jotain tummempaa virettä ilmenee, se harvemmin kohdistu minuun tai edustamaani tahoon tai aiheeseen, josta puhumme.

Liekö sitten kyse toisen tunteiden ja ajatusten välittämisen vaikeudesta vai mistä, mutta lähes aina haastatteluissa on samankaltainen, toistuva tapahtumien ja tunnelmien kaari. Leimaavaa tälle on tunteiden vaihtelu tuskasta hurmioon (asia, jota en muuten koskaan miettinyt ennen yrittäjäksi ryhtymistä!).

Haastattelun eri vaiheet

  • Ooo, jee, kivakiva, tosi mielenkiintoinen haastateltava! Taas oppii jotain uutta, oon aina ihaillut kyseistä henkilöä ja nyt pääsen jutustelemaan hänen kanssaan ihan itse! Wohoo!
  • Ei saamari että ihmisiä voi olla vaikea saada kiinni…
  • No huh, sainpas sovittua haastattelun! Ja vielä neljä päivää ennen deadlinea! Jos vähän nipistää iltalenkistä, jutun ehtii vielä kääntää ennen kuin laittaa asiakkaalle!
  • Hiton sanelimesta on taas hiton patterit hyytyneet. Justhan mä vaihdoin ne! Onneksi puhelimessa on varalla kuusi eri sanelinapplikaatiota. Kait niistä joku toimii!
  • Olipa mukava keskustelu! Olisinpa vain huomannut hammastahnatahran paidassani ennen kuin lähdin kotoa. No, ehkä haastateltava ei huomannut sitä. Paitsi että olihan se aika keskeisellä paikalla vasemman rinnan päällä.
  • Hitto että ollaan puhuttu paljon kaikkea.
  • Miksi olen kysynyt tällaisia asioita? Näähän on täysin epäoleellisia asioita jutun jujun näkökulmasta.
  • Ei v**** miten tästä saa aikaan mitään järkevää?
  • Huh, tulihan siitä jotain. Ja itse asiassa ihan hyvä, vaikka nyt itse sanonkin!
  • Miksei haastateltava palaa juttuun? Oliko siinä jotain vikaa? Mitä jos meili ei mennyt perille? Jätinkö jakamatta Driven oikeudet? Jos se ei osaakaan käyttää Driveä? Pitäiskö laittaa .docx perään?
  • Huh, vain muutama muutos. Oli tykännyt muuten. Ehkä tää onkin ihan ok?
  • Sitten vaan tilaajalle.
  • Miksei tilaaja palaa juttuun? Oliko siinä jotain vikaa? Mitä jos meili ei mennyt perille? Jätinkö jakamatta Driven oikeudet? Jos se ei osaakaan käyttää Driveä? Pitäiskö laittaa .docx perään?
  • Jaahas se onkin jo julkaistu. Ilmeisesti pitivät!

Eräs asiakkaani sanoi kerran, että yrittäminen on maanis-depressivistä. Yhtenä hetkenä sitä liitää korkealla pilvien yläpuolella, ja hetkeä myöhemmin kulkee syvällä kuilun pohjalla.

Näyttäisi haastattelun tekeminen noudattavan samaa kaavaa.

Kuva: Pexels.com/Soly Moses

Jaa tämä myös kavereillesi!

Pari sanaa kääntämisestä

Avonaisia kirjoja

Olen urani aikana saanut kääntää lukuisia erilaisia tekstejä eri kielistä eri kielille, yleensä kamalassa kiireessä hutkien, deadlinea venyttäen.

Haluaisin tähdentää, että kääntäminen on ihan oma taitonsa, ja vaatii aikaa onnistuakseen optimaalisesti.

Kyllä, käännöksiä voi myös tehdä koneellisesti, mutta jollei sinulla ole tukku rahaa käytettävissä, niiden laatu on vielä heikko.

Ihmiskääntäjä on oman alansa ammattilainen ja tehdäkseen työnsä laadukkaasti, hänelle pitää suoda työrauha. Kiireessä ei ammattilaiseltakaan synny priimaa. Melkein priimaa ehkä, hyvässä tapauksessa, mutta se terävin kärki jää mitä todennäköisimmin uupumaan.

Et varmaankaan halua kampanjasi kieliversioiden kärsivän huonosta suunnittelusta. Kiire on nimittäin suurimmaksi osaksi huonoa suunnittelua. Jos mielit tehdä laadukkaita kieliversioita, käännöksille on syytä varata aikaa.

Mumbo jumbo on sitä myös käännöstekstissä

Kääntämisen suurimmaksi haasteeksi laskisin kuitenkin heikkolaatuiset alkuperäistekstit, vaikka tiukka aikataulutus vaikeuttaakin työtä.

Tekstin puutteet paljastuvat nimittäin viimeistään siinä kohtaa, kun sitä aletaan kääntää toiselle kielelle: vaikka alkuperäinen kirjoitus kuullostaisikin hienolta ja ajanmukaiselta ja viljelisi tuttuja muotitermejä (!), ajatuksen hähmäisyyden kyllä huomaa heti. Tyhjät sanasalaatit, lausekyhäelmät ja puolitiehen jääneet pohdiskelut ovat tyhjiä myös käännöksessä, ja jollei kirjoittaja tarjoa selkeää ajatuspolkua, ei kääntäjäkään sitä löydä.

Oikein kaoottisen tekstin äärellä minulle on kääntäjänä herännyt kiusaus korjata tekstiä käännöksessä. Se taas herättää eettisen kysymyksen: saako niin tehdä? Teksti on aina kirjoittajansa lapsi, olkoonkin shaibaa. Mikä oikeus kääntäjällä on lopulta sorkkia sitä? Ja jos valitsisikin sorkkimisen, mistä voi olla varma, että on ymmärtänyt korjata oikein?

Kovin ihmeellistä ei siis saa aikaan, jos lähtökohta on huono. Heikkolaatuinen käännös ei siis välttämättä ole kääntäjän ammattitaidon puutetta (tai edes kiireellisen aikataulun syytä), vaan kuvastaa alkuperäistekstin vajaavuutta. Käännöksellä on lähes mahdotonta pelastaa huonoa tekstiä.

Lue Aion lisää tarjoamista käännöspalveluista täältä!

Kuva: Pexels

Jaa tämä myös kavereillesi!

Ei, kukaan ei kaipaa zombisisältöäsi!

Kuvassa zombinukke: zombisisältö on sisältöä, joka näyttää kivalta, mutta on tyhjää täynnä.

Onko zombisisällön konsepti sinulle tuttu?

Ei, zombit eivät tässä tapauksessa liity menneeseen Halloweenin. Zombisisältö on sisältöä, joka näyttää päälle päin hyvältä, mutta on sisältä täysin kuollutta.

Eli siis päällisin puolin supersiistin näköisiä postauksia, jotka ovat tyhjää täynnä.

Mistä zombit tulevat?

Kaikki tiedämme, miten vaikeaa on pitää some-kanavat aktiivisina. (Merkityksellisen) sisällön säännöllinen julkaiseminen on haastavaa.

Kun ideat ovat vähissä, houkutus tuikata kanaville tekohengitys-ajatuksella jotain nättiä ja kivaa, mutta auttamattomasti aiheen vierestä, kasvaa (oma verkkohittini on Taina tädin suklaapiirakka – suosittu sisältö, mutta täysin out of scope yritykseni kannalta).

Kerta ei vielä ole mitään… mutta koska näiden merkityksettömien sisältöjen tuottaminen on suhteellisen helppoa, kone voi jumittua tähän moodiin, ja kas, yhtäkkiä kanavamme täyttyvät moskasta.

Ennen pitkää seuraa väistämätön, veret seisauttava zombiapokalypsi.

Mitä zombisisältö tekee näkyvyydellesi

Zombeja kannattaa välttää jo ihan yleisönsä takia; olet heille laadukkaan ja merkityksellisen sisällön velkaa heidän sinulle uhraamastaan ajastaan.

Kun vielä hakukoneissa on se ominaisuus, että ne pyrkivät näyttämään hakutuloksissaan hakijoiden kannalta relevanttia sisältöä, eivät zombisi kauaa pidä sivustoasi hakutuloksissa korkealla.

Miten vältät zombisisällön omassa sisällöntuotannossasi?

Keinoja on monia, mutta tärkein on suunnitelmallisuus. Hyvin suunnitellulla julkaisusuunnitelmalla vältät polulta zombimetsään poikkeamiset ja pidät suunnan oikeana.

Julkaisusuunnitelmaan kokoat asiakkaitasi kiinnostavat aiheet otsikkotasolla. Näitä aiheita voi tutkailla esimerkiksi Googlen Search Console -toimintoa hyödyntämällä. Hyvä keino on myös keskustella asiakkaiden kanssa ja vastata heidän kysymyksiinsä. Kysymyksiä ja vastauksia voi ja kannattaa hyödyntää yrityksesi sisällöissä – moni muukin saattaa miettiä samoja haasteita.

Voit toki myös valita teemasi sinun kiinnostuksen perusteella – esimerkiksi jos päätät olla sukkahousujen ykkösasiantuntija maailmassa, keskityt sisällöntuotannossa sukkahousuihin (etkä suklaapiirakkaan). Voit esimerkiksi kertoa niiden ominaisuuksista, käyttötarkoituksista (Pirkka!), valmistuksesta, vastuullisuudesta, asiakkaiden kokemuksista… (suklaapiirakkaa haettiin #muuten Googlessa noin parisataa kertaa lokakuussa. 30 näistä päätyi Aion sivustolle – ihan kiva, muttei ehkä sittenkään?)

Julkaisusuunnitelman juju on sisältöjen aikataulutus. Muutaman sisällön viikkotahdilla vältät sisältöryöpyn inspiraation iskiessä ja kuivan kauden kun keskittymisesi on muualla. Ja kyllä, sisältöjä voi tehdä säilöön ja ajastaa tuleville päiville. Toimii etenkin jos kalenterisi muuten huutaa punaista.

Aikataulutus myös pakottaa lisäämään sisällön tuottamisen omaan kalenteriin – jollei tuotannolle varaa aikaa, ei sisältöjä synny.

Unohdetaan siis zombisisällöt ja keskitytään merkityksellisyyteen: annetaan yleisöllemme sitä, mitä se haluaa!

Kuva: Pixabay.com / TheDigitalArtist

Jaa tämä myös kavereillesi!

Asian voi sanoa niin monella eri tavalla

Kanelipullia vadilla – niistähän kotiäiti tunnetaan!

Viestin huolellisella muotoilulla luomme merkityksiä.

Kuulin lapseni selittävän eilen kaverilleen pleikkapelin lomassa, että ”äiti on aina kotona”.

En voinut olla huomauttamatta, että minähän teen töitä kotoa käsin, ja että yhtä hyvin hän olisi voinut muotoilla asian ”äiti on aina töissä”.

Vaikka asia on sama, muuttuvat sävy ja merkitys tyystin.

Kumpaan sitten identifioidun? Johonkin näiden välistä, ehkä. On totta että kotikonttorilla voi puuhastella myös paljon kotihommia, mutta kyllä tässä yrityksen ja asiakkaiden eteen myös tehdään hommia. Pidän kotikonttorin tuomasta vapaammasta aikataulutuksesta; ei tarvitse skrapata auton ikkunoita aamulla, ei miettiä onko bussikortissa saldoa ja taskussa kasvomaskia. Aamupalan jälkeen kun piipahtaa suihkussa onkin jo työpaikalla.

Sama iltapäivällä; työmatkani on 8 askelta. Kätevää. Pujahdan yrittäjän roolista sukkelaakin sukkelampaa kotiäidin esiliinaan.

Tykkään.

Kuva: Pixabay LUM3N

Jaa tämä myös kavereillesi!

Infograafi on näppärä tapa kiteyttää tietoa

Värikkäästi maalatut kasvot katsovat kameraan – hyvä infograafi huomataan!
Hyvä infograafi huomataan

Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Lainaan tätä ja väitän, että infograafi kertoo tarinan visuaalisessa muodossa.

Mikä infograafi siis on? Se on graafisesti muotoiltu kuvallinen esitys, joka tiivistää keskeiset kohdat viestistäsi. Sen kuvien, tekstien ja lukujen avulla voi havainnollistaa monimutkaisiakin asioita.

Miten infograafi eroaa tavallisesta powerpointista? Ei välttämättä mitenkään – powerpointissa on kuitenkin usein paljon enemmän sisältöä kuin infograafissa, jossa sisältö tiivistetään yleensä yhteen kuvaan.

Hyvä infograafi on helppo lukea ja tulkita. Se tekeekin niiden suunnittelusta haastavaa – usein meillä on paljon sanottavaa, emmekä haluaisi jättää mitään tärkeää pois. Kiteytys on kuitenkin kaiken A ja O kun haluat visualisoida viestisi.

Missä infograafeja voi käyttää?

Oikeastaan ihan missä vaan 🙂 Mutta mitä jos kokeilisit kuvata visuaalisesti vaikka:

  • tilinpäätöksen kohokohtia – tiivistä avainluvut
  • asiakasohjetta – tee näin, osallistuaksesi kampanjaan / ostaaksesi tuotteen
  • tuotteen ominaisuuksisa – näitä ominaisuuksia tuotteella on, mutta sillä voi tehdä myös tätä
  • ilmiöitä – jos, niin näin.

Sisällön kierrättämisessä infograafi on oiva tapa tuoreuttaa jo kertaalleen julkaistua sisältöä. Oppijoina olemme kaikki erilaisia, yhdelle toimii teksti, toiselle kuva, jonkun pitää itse tehdä, että ymmärtää. Visuaalinen tarinankerronta vois siis laajentaa yleisöäsi.

Hyvillä alt-teksteillä varustetut infograafit saavat myös näkyvyyttä hakukoneissa. Klikkaapas ensi kerralla Kuvahaku-otsikkoa hakutulosten kohdalla – saatat yllättyä! Kaikki kuvat toimivat myös erinomaisesti sosiaalisessa mediassa.

Infograafi, jossa käydään lyhyesti läpi äänensävyn merkitystä yritysviestinnässä.

Esimerkki Aion tekemästä yksinkertaisesta infograafista.

Artikkelikuva: Pexels / Sharon McCutcheon

Jaa tämä myös kavereillesi!

Kuva pesee videon Instagramissa

Kuvassa kamera. Kuva toimii videota paremmin Instagramissa.

Some-konsultit vannovat sisällöntuotannossa videoiden nimeen. Mikseivät vannoisi, sillä some-alustat lupaavat videoille aivan eri luokan näkyvyyttä kuin muille postauksille.

Kun peilaan tätä omaan some-käyttäytymiseen, olen ihmetellyt tätä. Jos selaan Instagram-feediäni, en juurikaan pysähdy videoiden ääreen, vaikka niitä on runsain määrin tarjolla.

Miksi? Koska suurin osa tuotannosta on toisilta kopioitua höttöä, osa jopa nolon huonolaatuista. Katson esimerkiksi yritystileiltä vain ne videot, joiden tekijöillä on aikaisempaa näyttöä korkealaatuisesta videotuotannosta.

Metricoolin tuoreessa Instagram-analyysissä kuva palautetaan sen ansaitsemaan arvoonsa: analyysin mukaan yksittäinen kuva saavuttaa ylivoimaisesti suuremman yleisön kuin muut sisällöt, kaksi kertaa enemmän kuin videot. Kuvat myös saavat aikaan reaktioita, tosin useamman kuvan karuselli hieman yksittäistä kuvaa enemmän, arvatenkin siksi, että käyttäjä viettää sen ääressä enemmän aikaa.

Miksi tämä on hyvä uutinen? Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että videoiden tekeminen on yleensä työläämpää kuin kuvan editoiminen. Säästät roimasti aikaa ja resursseja panostamalla valokuviin.

En sano, etteikö videoilla olisi paikkaansa yritysviestinnässä. Mutta, kuten yllä totean, tuotannon pitää olla hyvälaatuista. Metricoolkin nostaa esiin sen, että parhaiten video toimii, jos kohderyhmälleen haluaa välittää jonkun tietyn viestin.

Minkälainen kuva sitten toimii? Senhän me jo tiedämme. Pärstäkuva on aina hyvä – kokemukseni mukaan tykkäyksiä tulee 2–3 kertaa enemmän naamakuvalle kuin muille postauksille.

Ihminen pitää ihmisestä <3

Kuva: Pixabay / Skitterphoto

Jaa tämä myös kavereillesi!

Omista sisältösi!

Some-kanavien logoja puhelimen näytöllä. Omaa näkyvyyttään ei kannata jättää vain some-jättien armoille.

Eilinen Facebookin käyttökatko oli hyvä muistutus siitä, että organisaation pitää omistaa oma sisältönsä – kaikkea sisällöntuotantoaan ei kannata laittaa somen varaan.

Tarkoitan sisällön omistamisella sitä, että kun julkaiset jotain ison sisältökonglomeraatin kanavissa, olet täysin konsernin toiminnan – tai toimimattomuuden? – armoilla. Entä jos kanava myydäänkin tai käyttöehdot muuttuvat niin, ettet enää halua/voi käyttää palvelua? Mitä sisällöllesi ja näkyvyydellesi tapahtuu siinä kohtaa?

Näenkin oman sivuston eli oman median kultaakin kalliimpana sisällön ”emoaluksena”, johon parhaimmat ideat kannattaa säilöä. Some on sivuston sisällöntuotannon hyvä mauste ja jatke. Ja luonnollisesti erinomainen keskustelualusta, koska sillä pääsee lähemmäs asiakasta.

Sisällöntuottaja salaa toivoi illalla sohvalla maatessaan, että olisipa FB-maailmassa hiljaista vielä tänäänkin. Tulisi vapaapäivä jatkuvasta pöhinästä ja ideoinnista.

Joskus on ihan hyvä olla hiljaa. Ja tylsistyä. Silloin syntyvät ne kirkkaimmat ideat.

Kuva Pexels / Tracy Le Blanc

Jaa tämä myös kavereillesi!

Äänensävy on ikkuna yritykseen – se paljastaa yrityksen todellisen arvomaailman

Mikrofoni – äänensävy kertoo yrityksen todellisen luonteen

Oletko koskaan miettinyt, miltä yrityksesi kuulostaa? Herättääkö tapasi puhua jonkin tietyn tunteen kuulijassa? Onko tunne se, jota haet?

Äänensävy on nimittäin jännä juttu. Täsmälleen samat sanat saavat täysin eri merkityksen riippuen siitä, miten ne lausutaan.

Äänensävyllä on merkitystä myös yritysviestinnässä. Vaikka äänensävy sanana saa meidät ajattelemaan puhetta, parhaimmillaan se näkyy kaikessa yrityksen tekemisessä, ei vain sanavalinnoissa ja tekstien muotoilussa: myös kuva- ja värimaailma, verkkosivujen muotoilu ja jopa se, onko viestinnän keskiössä asiakas vaiko oma osaaminen, viestivät vahvasti asenteesta tekemisen taustalla. Äänensävyä voikin pitää ikkunana yrityskulttuuriin.

Miksi äänensävy on tärkeä?

Muistan erään kollegan, jolla oli tapana perjantaisin toivottaa kotiinlähtiessään kaikille hooveetä. Riippuen äänensävystä se saattoi tarkoittaa ”hyvää viikonloppua”, tai sitä toista hoolla ja veellä alkavaa lentävää lausetta.

Äänensävy on tärkeä, koska se paljastaa viestin takana olevien ihmisten asennoitumisen heidän lähettämäänsä viestiin. Se myös petaa sen, millä lailla vastaanotamme lähetetyn viestin. Arvaat varmaan kummalla yllämainitulla toivotuksella oli mukavampaa lähteä viikonlopun viettoon.

Jos yrityksen viestin sanoituksessa ja äänensävyssä on ristiriitaa, se hämmentää. Luvataan esimerkiksi että asiakas on keskiössä, mutta yhteydenottoihin ei vastata millään kanavalla. Tai jos vastataan, se tehdään siihen tapaan, että asiakas varmasti ymmärtää yhteydenottonsa olevan ei-toivottu.

Asiakkaat toivovat päätöksenteossaan helppoutta. Ristiriidat viestinnässä eivät edistä myyntiä, vaan saavat pikemminkin hälytyskellot soimaan. Jokin on vialla, mutta mikä?

Äänensävy kumpuaa arvoista

Äänensävy rakentuu yrityksen arvoista. Arvot taas on hyvä määritellä yhdessä koko henkilökunnan kanssa, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin yrityksen todellisuutta.

Äänensävy paljastaa, onko määritellyt arvot aidot, vai onko paperille mahdollisesti päätynyt haavekuva siitä, mitä yritys voisi olla, jos kaikki menee nappiin.

Todellisuushan on kuitenkin paljon monimutkaisempaa; rakas teinisi on herätessään saattanut sanoa jotain kenkkua, kahvinkeitin mennä rikki ennen aamiaista ja lapsi muistaa juuri tehdessään lähtöä kouluun, että illalla samaan aikaan pilatestuntisi kanssa on pakollinen vanhempainkokous, johon puolisosi ei työmatkaltaan mitenkään ehdi.

Sisäistetyt arvot näkyvät tässäkin tilanteessa äänensävyssä. Yhdenmukaisen äänensävyn varmistamiseksi mitään ei kuitenkaan kannata jättää sattuman varaan. Siinä missä yritykselle määritellään arvot ja muut keskeiset viestintätyökalut, kannattaa myös työstää äänensävyprofiilia.

Äänensävyprofiili ohjaa yhdenmukaiseen ääneen

Nielsen Norman Groupin alunperin luoma äänensävyprofiili on oiva työkalu äänensävyn määrittelemiseen ja sen varmistamiseen, että organisaatio todellakin puhuu samalla äänellä.

Äänensävyprofiilissa äänensävyä tarkastellaan neljän ulottuvuuden kautta: huumorin (hauska / vakava), muodollisuuden (rento / muodollinen), räväkkyyden (räväkkä / hillitty) ja tunteen (lennokas / asiakeskeinen) kautta. Ääni voi olla neutraali, tai kallistua jompaan kumpaan ääripäähän.

Millä äänensävyllä sinun yrityksesi puhuu? Tarvitsetko apua äänensävysi määrittellyyn? Ota yhteyttä.

Kuva: Pexels / Tima Miroshnichenko

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Jaa tämä myös kavereillesi!

Tarinankerronta luo yhteistä identiteettiä etä- ja hybridiarjessa

Lyijykynillä on paikkansa Ikean identiteetin rakentamisessa – tarinankerronta on erityisen tärkeää hybridiarjessa

Kaikkialla, jossa pitää vaikuttaa ihmismieleen, tarinalla on paikkansa. Myös organisaation sisäisessä viestinnässä!

En puhu tässä siis puolison manipuloinnista, vaan yritysidentiteetin rakentamisesta. Asiasta, joka on ollut pandemiaetäilyn takia hyvinkin paljon tapetilla.

Huoli on ymmärrettävä, sillä johdon pitää myös etä- ja hybridiarjessa pystyä varmistamaan, että kaikki työntekijät ajavat motarilla samaan suuntaan ja mitä tärkeintä, että kaikilla on turvavyö ja muut tarpeelliset turvavarusteet autossaan: kaikkien pitää tuntea, muistaa ja jakaa yhtiön strategia ja visio. Puhumattakaan konkreettisemmista tavoitteista ja toimintatavoista.

Tarinat välittävät tehokkaasti merkityksiä

Tarinoilla arvot ja identiteetti sekä tekemisen tavat ovat välitettävissä jokaiselle organisaation jäsenelle, riippumatta työtehtävistä tai työntekijän lokaatiosta. Tarinat myös elävät yli kulttuurirajojen.

Tarinoiden voima on siinä, että ne herättävät tunteita. Tunteet luovat yhteyksiä henkilökohtaisella tasolla ja auttavat muodostamaan yhteisöllisyyttä, jossa yhteisön yksilöt löytävät merkityksellisyyttä. Merkityksellisyydestä kasvaa luottamus, joka liimaa yhteisön yhteen.

Ajattele vaikka jotain muhkeaa yrityksen syntytarinaa. Tai kertomusta siitä, miten tiukasta paikasta selvittiin. Molemmat ovat omiaan luomaan me-henkeä ja sitouttavat yksilöitä yhteisöön.

Hyvä tarina jää mieleen

Aiemmassa blogikirjoituksessa kerron Kamprad-leivoksen (=korppu) tarinasta, joka valaisee Ikean syvintä olemusta yksinkertaisuudesta, tasa-arvosta ja edullisuudesta.

Samaisesta yhtiöstä ja sen perustajavelhosta kiertää myös toinen tarina: Kampradilla oli ajatus, että asiakkaille olisi hyvä olla tarjolla kyniä liikkeessä, jotta he voisivat tehdä muistiinpanoja ostoksia tehdessään. Kampradille esitettiin keltaiseksi lakattu standardilyijäri, koska sellaisia lyijärit nyt vain ovat.

Mutta Kampradpa kyseenalaisti standardin erinomaisuuden: katkaisemalla kynän kahtia samalla rahalla sai kaksi kynää. Entistä edullisemmaksi kynä tulisi, jos sen jättäisi lakkaamatta.

Ymmärrät varmaan pointin? Tarina jää mieleen ja opettaa sen kuulijalle jotain hyvin syvällistä yrityksen arvoista ja tavoitteista. Lyijykynäesimerkki kertoo, että toimintaa voi tehostaa pienissäkin yksityiskohdissa ilman, että sillä olisi suurempaa vaikutusta itse ostoskokemukseen. Itse asiassa asiakkaat eivät tarvitse täydellistä lyijykynää, vaan siinä kontekstissa pärjäämme paljon vähemmällä. Precis lagomin tavoittelu on hyve itsessään.

Tarinankerronta ei ole vain fiktiota varten

Hyvä tarina inspiroi ja motivoi ja on omiaan sitouttamaan yksilöä yhteisöönsä. On ehkä rohkeaa sanoa, että tarinat nostaisivat myös yhteisön tuloksellisuutta, mutta näin voisi olettaa käyvän motivoidussa ja sitoutuneessa organisaatiossa.

Tarinoilla organisaation tavoitteet ja tapa toimia tehdään näkyviksi sen jokaiselle jäsenelle. Tärkeät luvut voidaan raportoida konkreettisemmin myös muille kuin talousneroille.

Tarinat eivät siis ole vain fiktiota varten. Parhaimmillaan ne lyhentävät välimatkaa ihmisten välillä.

Ja sehän on erityisen tärkeää näin etä- ja hybridiarjessa.

Kuva MESSALA CIULLA palvelusta Pexels

Jaa tämä myös kavereillesi!

Hybridiarki – introvertin selviytymisopas

Hybridiarjen parhaita puolia ei ole huono automaattikahvi
Toimistolla parasta ei ole huono automaattikahvi, vaan kahviseura.

Heinäkuu vaihtui elokuuksi ja samalla monen toimistotyöläisen etätyöt muuntuivat vähintäänkin hybridiarjeksi.

Ekstrovertti iloitsee, introverttiä mietityttää.

Ei mitään niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin

Jos oikein katsoo, onhan toimistolla työskentelyssä jotain hyviäkin puolia. Nämä kannattaa pitää mielessä siinä kohtaa, kun alkaa ahdistaa.

  • Työkaveri on lähellä. Apua saa tiukan paikan tullen huikkaamalla, ilman tiimssejä tai muita sähköisiä tekemisen kynnyksiä. Vaikeita asioita ei tarvitse pähkäillä itsekseen. Hommat etenevät, ehkäpä jopa ilman suurempia virheitä.
  • Ympäristön muutos yleensä tuulettaa ajatuksia, niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka miten jännittäisi muiden tapaamista, se avaa uusia, joskus jopa hyödyllisiä näkökulmia asioihin. Jos siis kykenee löytämään sisäisen rauhansa huomatakseen helmet ympärillään.
  • Työmatkat, lähikokoukset, kahvitauot kahviautomaatilla ja lounaat lähitienoon ravintoloissa lisäävät ottamiesi askelten määrää päivässä, mikä hyödyttää suoraan makuuhuonekonttorissa veltostunutta kehoasi.
  • Saatat huomata, että olet oikeasti kaivannut joitain työkavereitasi. Liibalaaban laskettelu rakentaa parhaimmillaan sitä luottamusta, jota tarvitaan työyhteisönne yhteishengen rakentamisessa.
  • Toimistolla huomaa, että kaikki muutkin ovat lihonneet.

Introvertti huolestuu siitä, koska työt tehdään

Ekstroverteille tiedoksi, näistä olemme huolissamme:

  • Koska työt tehdään, kun keskittyminen katkeaa koko ajan kaikenlaisiin toimistoelämän häiriöihin? Miksi minä olen se, joka aina lisää kopiokoneeseen paperia? Miksi minä olen ensimmäinen, joka häiriintyy kahvipannun karstasta?
  • Kokoukset syövät työpäivästä aimo osan. Kokouksista taas menee suurin osa turhiin jorinoihin, koska yksi ei ollut valmistautunut päivän aiheeseen, toinen myöhässä, kolmas sätti myöhässä olevaa, myöhässä oleva selitteli tullessaan miksi oli myöhässä ja odotellessa käytiin läpi mitä uusia harrastuksia lapset aloittavat syksyllä. Koska (kokouksessa syntyneet) työt tehdään?
  • Työmatkat ovat pois a) unesta, b) perheen kanssa vietetystä ajasta, c) työajasta (koska työt tehdään?)
  • Kuka meillä siivoa kotona jatkossa, kun työpäivän jälkeen pitää palautua kaikesta hälystä ja kaikista ihmisistä? Menee taas koko viikonloppu pyykätessä.
  • Muutkin huomaavat, että olen lihonnut.

Miten selviämme uudesta hybridiarjestamme?

Keino on yksinkertainen, mutta vaikeampi käytännön elämässä: pyrkimällä lempeyteen itseämme ja muita kohtaan.

Toimistostressi on introvertille ihan normaali tunne, mutta ehkä sen kestää, jos muutaman lähipäivän jälkeen voi taas viettää päivän tai kaksi kotona, omassa turvallisessa luolassaan. On okei väsyä sosiaalisista kontakteista – väsymykseen auttaa lepo. En tarkoita nyt vaakatasossa tapahtuvaa kuorsausten siivittämää nollausta, vaan hiljaisuutta ja oman sisäisen maailma tutkailua.

Iloitaan erilaisuudestamme. Muistetaan se tosiasia, että olemme kaikki ihmisiä, joilla Dalai Laman sanoja lainaten on ainutlaatuinen ajatus omasta minästämme, ja meille on yhteistä se että haluamme kokea onnea ja välttää kärsimystä”. Ekstrovertin onni on introvertin kärsimys, ja toisinpäin.

Hybridiarki tuo parhaimmat palat molemmille.

Jaa tämä myös kavereillesi!