LinkedIn muutti keväällä toimintalogiikkaansa niin, että alusta suosii jatkossa yhä enemmän ammattiin liittyvää sisältöä – omaan profiiliin istuvat, oivaltavasti omasta osaamisestasi kertovat postaukset voivat saada yllättävänkin suuren yleisön myös oman verkoston ja kielialueen ulkopuolelta.
Hyvä niin, onhan Linkkaria syystäkin kritisoitu facebookistumisesta (mikä sinänsä kait on ihan odotettua; alusta kun on oma yhteisönsä, ja yhteisö on lopulta sellainen, miksi sen jäsenet sen muokkaavat!).
Käytännössä tämä tarkoittaa, että “leivoin pullaa ja sain ilmestyksen yrittäjän elämästä” sekä “vein lapsen tarhaan ja ymmärsin jotain johtamisesta” -tyyppiset sisällöt eivät enää saa samalla lailla näkyvyyttä kuin ennen. Sama pätee muuhun kevyempään, kesäfiiliksiä, uutta autoasi tai kummin kaiman kaverin kokemuksia ymv. hehkuttavaan sisältöön.
Muutos on varmasti monelle helpotus – nyt ei tarvitse pölistä itsestään turhia. Riittää, kun tekee osaamisensa ja asiantuntemuksensa näkyväksi.
Kunnioitus kunniaan
Minustakin muutos on hyvästä. Ei sillä ettenkö olisi puhunut itsestäni, Turun seudun joukkoliikenteen Fölin uusista reittivalinnoista ja yrittämisen haasteista ihan riittämiin – ja saanut niillä kivasti yleisöä ja reaktioitakin aikaan.
Mutta viekö niistä yksikään omaa yritystäni eteenpäin? Ja mitä tärkeintä, viekö yksikään niistä lukijoitteni yrityksiä tai ammatillista tekemistä eteenpäin?
Jos ja kun LinkedIn haluaa profiloitua ammatillisena kanavana, uudistus on enemmän kuin tervetullut. Se kertoo mielestäni alustan tekemästä suuresta arvovalinnasta: LinkedInissä ollaan työn äärellä, ja keskittymällä olennaiseen kunnioitetaan toisten työrauhaa ja halua oppia uutta.
Koen kyllä kevyen pistoksen omassatunnossani siitä, että olen kaikenlaisella jonninjoutavalla täyttänyt seurajieni sisältövirtaa. En ole kunnioittanut seuraajieni aikaa taikka omaa tilaa – harvaa tuntee minut niin, että heitä oikeasti kiinnostaa pullantuoksuiset yrittäjäoivallukseni. Näin kun jälkikäteen ajattelee asiaa uskon, että olisimme molemmat, minä tekijänä ja he lukijana, voittaneet enemmän puhtaalla asiantuntijasisällöllä.
Oma ääni kuuluviin
Muutos ei tietenkään tarkoita, etteikö Linkkarissa saisi olla itsensä ja asioista voisi puhua omalla äänellään!
Kuka tahansa pystyy tässä tekoälyn ajassa luomaan itsestään kuvan asiantuntijana ja tekemään “täydellisiä” asiapostauksia aiheesta kuin aiheesta. Todellinen asiantuntijuus tulee kuitenkin esiin kokemuksen tuomassa näkemyksessä – siinä vuosien mittaan karttuneessa osaamisessa.
Tässä on itse asiassa toinen LinkedInin keväällä lanseeraamma uudistus. Alusta väittää tunnistavan tekoälyllä tuotetut sisällöt aiempaa paremmin (mitä sekin sittten tarkoittaa?) ja rankaisee rajoittamalla niiden näkyvyyttä.
Liian siloiteltu, teknisesti täydellinen ja kaikki yksityiskohdat sisältävä, sopivasti emojien maustama postaus ei siis enää ole optimaali. Omaa persoonaasi peilaava kieliasu ja elävät esimerkit omalta uraltasi taas ovat valttia.
Toisin kuin usein ajatellaan, asiantuntijaviestintä saa olla omintakeista, elämänmakuista ja jopa hauskaa!
Kuva: Pexels / https://kaboompics.com/
