Kuvan annos ei liity juttuun mitenkään.
Kävin tänään sushi-lounaalla erään vanhan ystäväni kanssa.
Paikka oli viehättävä, vasta painosta tullut lounaslista komea ja ruokakin hyvää, jopa esteettiset arvot täyttävää.
Palvelu oli vain niin vietävän tylyä, etten kyllä toiste paikkaan poikkea.
Ravintolan omistajana miettisin tarkkaan mikä on brändäämisen arvoista. Ei riitä että tuote on kunnossa, tai että se olisi edes erinomainen, markkinoiden paras, jos se myydään sapenkatkuisessa myrkyllisessä kääreessä.
Kiitos, mutta ei kiitos. Saan päänsärkyä niin monesta muustakin asiasta.
Arvelimme ystävämme kanssa, ettei paikka voi enää kauaa olla pystyssä. Pienessäkin sushi-baarissa kun on tapana täystyöllistää yksi riisinkääntäjä, yksi kalanleikkaaja ja yksi rahastaja. Ja tässä maassahan työ maksaa, etenkin jos suorassa asiakaskontaktissa hääräävä rahantekoautomaatti/asiakaspalvelija puuttuu.
Kun brändäät, mieti siis pisteleekö asiakaspalvelusi erinomaisen tähtituotteesi poskiinsa ennen kuin ehdit luoda selviytymisesi kannalta järkevän kokoisen asiakaskunnan.
Vai kannattaisiko panostaa myös asiakaspalveluun.
Kuva: FreeImages.com/lekyu
