Juhlalimppua ole hyvä. Koska sharing is caring.

Koska sharing is caringSharing is caring, sanotaan.

Ja tottahan se on, sisällöntuotannossakin. Mitä enemmän tuotat asiakkaan kannalta relevanttia, hänen ongelmiaan ratkovaa sisältöä ja jaat sitä tehokkaasti kohderyhmäsi parissa, sitä varmemmin rakennat luottamusta osaamiseesi.

Ja tadaa, jonain päivänä voit tipauttaa määreen ”potentiaalinen” sanan ”asiakas” edestä.

Minäkin mietin mitä tänään olisin jakanut. Töissä on ollut kiireitä, joten en oikein pystynyt keskittymään blogiin aiheeseen. Silti muutaman päivän kirjoituspaasto pisti sormet polttelemaan ja haluamaan näppikselle.

Joten päätin jakaa maailman parhaimman juhlalimpun reseptin. Sen tekeminen on hävyttömän helppoa, kaikki ainekset vain sötkötetään rennon letkeästi yhteen. Taikinaa ei siis tarvitse vaivata, riittää kun voitelee vuoat huolella.

Una-tädin maailman paras juhlalimppu

1 l piimää
1 1/2 palaa hiivaa (minä en koskaan jaksa jakaa paloja, vaan laitan sovinnolla molemmat)
1 1/2 rkl suolaa
1 tl pomeranssin kuorta
3 dl vehnäleseitä
3 dl karkeita ruisjauhoja
3 dl Tuoppi-olutmallasta
3 dl siirappia
10 dl vehnäjauhoja

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi, lisää hiiva, mausteet ja siirappi. Sekoita hyvin. Lisää muut ainekset. Jaa kolmeen hyvin voideltuun vuokaan, anna nousta n. 30 min. Paista 175 asteessa 45 minuuttia. Kumoa leivät ritilälle ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia, niin saat kauniin värin myös leivän pohjaan.

Enjoy! Naapureita harmittaa taatusti, niin hyvä tuoksu näistä tulee!

Tehokas perehdytys luo vahvan pohjan hyvälle asiakaspalvelulle

Tehokas perehdytys toimii karttana yrityksen arvoihinKesä kolkuttaa jo ihanasti ovella. Kohta pääsee mökille lukemaan hiirenpissaisia vuosikertajuorulehtiä, rentoutumaan ja nautiskelemaan.

Sitä ennen pitäisi vielä kestää muutama päivä vieraaksi käynyttä kotikaupungin vilskettä.

Turku on nimittäin kaapattu, kesätyöntekijöiden toimesta.

Eilen söimme lounaalla nakkeja punaviinikastikkeessa ja kanaa stroganoffissa. Toissa päivänä lounasravintolan tarjoilija luikki pakoon kysyessämme josko pitsa-annokseen kuuluisi myös salaattia.

Ei kuulunut, ja sekin olisi vielä ollut ok, jos tarjoilijaneiti punaisissa poskissaan olisi malttanut ottaa vastaan palautteemme. Ei malttanut.

Miksi, oi miksi hyvät työnantajat, palveluntuottajat joille me rahamme selkä kumarassa kannamme, miksi ette panosta kesätyöntekijöidenne perehdyttämiseen?

Jos teille on yrityksenä tärkeää huomioida asiakkaanne, sen pitäisi olla ensimmäisiä asioita joita kerrotte henkilökuntanne uusille jäsenille. Antakaa heille kartta, se oppi, jolla he pystyvät kaikissa tilanteissa navigoimaan arvojenne mukaisesti, oli vastassa minkälainen asiakas tahansa.

Se on tärkeää sekä yrityksen että työntekijän kannalta. Yritys haluaa luonnollisesti säilyttää asiakkaansa ja työntekijä hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin. Tehokas perehdytys palvelee siis molempia osapuolia.

Asiakasuskollisuus voi olla pienestä kiinni. Hyvä palvelukin on lopulta pienestä kiinni – kuten hyvästä perehdyttämisestä yrityksen arvoihin ja toimintatapoihin.

 

(Kuvassa Aleksandra ja Daniel Mizielińskin valloittavan ihana ”Suuri Karttakirja”, Kustannusosakeyhtiö Nemo 2014)

Mainettaan parempi sähköposti

Sähköposti voi olla tehokas viestintäkanavaTiedättekö mikä on työyhteisöjen eniten käyttämä viestintäkanava?

Aivan, sähköposti. Vaikka tarjolla olisi jos jonkinlaista pikaviestintä ja jopa puhelinta tai suoraa f2f-kontaktia, jaksamme edelleen naputella pitkiä, jäsentämättömiä vuodatuksia työkavereidemme kauhuksi.

Sähköpostiviestittelyn ei tietenkään tarvitsisi olla tehotonta.

Mutta se on, jollemme kiinnitä huomiota muutamaan keskeiseen asiaan.

Näin viestit vaikuttavasti sähköpostissa

  1. Kerro keskeisin viestin sisältö jo otsikossa. Pitkään viestiketjuun kiertämään jäänyt ”Hyvää joulua” -otsikko ei herätä avaamaan viestiä juuri ennen kesälomakauden alkua.
  2. Kiteytä ajatuksesi, kirjoita lyhyesti. Kukaan ei jaksa lukea vuodatuksia.
  3. Jos haluat lukijan tekevän jotain, pyydä sitä selkeästi. Määrittele aika, jolloin tehtävä tulisi tehdä – älä siis sano ”sitten kun ehdit”. Lukijalla on miljoona muutakin työtä kesken, joten aika tuskin riittää sinun pyyntösi toteuttamiseen.
  4. Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, että annat lukijalle hyvän syyn toteuttaa toiveesi. Jos pyydät ”sitten kun ehdit, siivoaisitko tämän kansion”, riskinä on, ettei työ nouse lukijan prioriteettilistalle kovinkaan korkealle. Jos pyydät häntä ”kuun loppuun mennessä siivoamaan tämän kansion, jotta voisimme sen jälkeen jatkaa omalla proggiksellamme”, lukija ymmärtää paremmin oman osuutensa kokonaisuuden kannalta. Harva meistä haluaa tieten tahtoen hankaloittaa kollegan projektin etenemistä – me emme vain näe meille vähemmän tärkeiden asioiden arvoa muille.
  5. Muista viestin vastaanottajana huomioida myös lähettäjää. Vaikka saisimmekin tiedon, että s-posti on avattu, meillä ei ole mitään takeita, että viesti on mennyt perille, jollet esimerkiksi kiitä viestistä ja kerro omia jatkoaikeitasi sen suhteen.

Eli periaatteessa aika pitkälle samoja ideoita kuin muussakin viestinnässä – huomioi vastaanottaja eli kohderyhmäsi. Sinun tehtäväsi on tehdä viestin lukeminen hänelle helpoksi.

Asiakas vai myynti, kumpi ohjaa viestintääsi?

Rakennatko viestinnälläsi asiakkaan luottamusta, vai pyritkö myymään?Oletko miettinyt, kumpi sinun viestinnän tekemistäsi ohjaa, asiakas vai myynti?

Tuotatko sisältöä asiakkaan ongelmien ratkaisemiseksi, vai onko päätavoitteesi saada ostaja vakuuttuneeksi erinomaisuudestasi palveluntuottajana?

Jos olisi pakko valita, valitsisin mutulla aina asiakkaan.

Uskon nimittäin vahvasti, että tuottamalla asiakkaalle relevanttia sisältöä myynti tulee siinä sivussa – ehkei ihan heti, mutta jossain vaiheessa kuitenkin. Sopivan nöyrällä call to action -kehotteella varustettu sisältö puree kohderyhmässään taatusti.

Oma erinomaisuutta korostava hörölöö-sisältö sen sijaan on lähes rikollista aikavarkautta, eikä se mielestäni palvele ketään, ei sisällöntuottajaa eikä sen kuluttajaa. Kun tuote ja palvelut lyövät läpi, brändi kasvaa niiden vanavedessä.

Sitä paitsi, asiantuntijuuden lunastaminen ennen kauppoja rakentaa luottamusta, mikä taas helpottaa päätöksentekoa. Asiakkaasta voi ja kannattaa huolehtia jo paljon ennen kuin hänestä tulee asiakas.

Kumpi sinua ohjaa? Jollet vielä ole päättänyt, suosittelen asiakasta.

Miksi viestintä on tärkeää?

Viestintä on tärkeää, koska se rakentaa merkittyksiäTerveisiä teekupin ääreltä.

Muutaman päivän elämä on näin introvertin näkökulmasta ollut hurjan vauhdikasta.

Kävin nimittäin isolla kylällä kääntymässä. Tapasin paljon uusia ihmisiä ja myös vanhoja tuttuja. Tutuille olen kertonut kuulumisia, uusille esitellyt itseäni.

Siinä pitchatessani itseäni ja ajatuksiani tuli mieleen, miten tärkeä rakennuspalikka viestintä onkaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

Viestintä nimittäin luo merkityksiä. Se on tärkeä keino ihan minkä tahansa suhteen lujittamiseksi, sillä sen avulla voimme rakentaa yhteistä näkemystä ja yhteenkuuluvuutta.

Työyhteisössä viestintä luo edellytykset työlle. Ei voi johtaa, jollei viesti. Ja jos tavoitteet ja arvot jäävät huonon johtamisen takia epäselviksi, töitä ei tehdä tehokkaasti. Merkitysten tuojana viestintä luo työyhteisöön yhteisöllisyyttä ja yhteistä kulttuuria. Itse asiassa viestintä on niin tärkeää yhteisön kannalta, että ilman sitä organisaatiota ei ole.

Ystävyyssuhteet kuihtuvat, parisuhteet muuttuvat merkityksettömiksi jollei suhdetta ruokita vuorovaikutuksella.

Siksi viestintä on tärkeää.