…ja mitä sitä tänään kirjoittaisi?

Tulipa sitten sekin päivä, etten tiennyt mitä kirjoittaa.

No, se tulee meille kaikille, jossain vaiheessa, ja yleensä siitä pääsee yli. Jollain lailla.

Viime päivät ovat olleet minunlaiselle introvertille varsin vauhdikkaita. Olen viikon sisään osallistunut kolmeen iltatapahtumaan, jossa sosiaaliset kykyni ovat olleet koetuksella.

Nyt väsyttää.

Se vaikuttaa niin ajatteluun kuin ilmaisuunkin.

Olen kuitenkin varautunut tällaisiin hetkiin. Pidän listaa (tällä hetkellä Trellossa) mielenkiintoisista aiheista ja linkkaan kunkin aiheen alle teemaan liittyviä mielenkiintoisia artikkeleita. Kerään myös ajatuksiani erilaisiin bullet point -listauksiin.

Sopivan kirkkaalla hetkellä näistä yleensä kehkeytyy jotain sanottavaa.

Minulla onkin tapana aloittaa blogipostauksia, vaikkei tekstillä ole vielä varsinaista määränpäätä tai tavoitetta; luonnosteleminen kokoaa mielestäni hyvin ajatuksia. Muutaman päivän (tai viikkojen!) päästä kun aihioita työstää, teksti syntyykin usein kuin itsestään.

En siis ole huolissani. Tätäkin olen kirjoittanut näin pitkälle vaikka mitään sanottavaa ei vielä hetki sitten ollut.

Syy miksi nyt niin sinnikkäästi hakkaan tätä poloista läppäriä on se, että olen päättänyt, että tässä blogissa ilmestyy vähintään kaksi artikkelia viikossa. Se on minimi. Vielä en ole ihan siinä tahdissa – mutta ilman selkeää tavoitetta en pääse siihenkään. Tavoite kuitenkin pakottaa pitämään silmät ja korvat auki uusille ideoille.

Ja huomenna on aina uusi päivä. Ehkä silloin on piirun verran helpompaa?

Vinkit sujuvaan kirjoittamiseen

 

Otsikko kruunaa blogisi ja houkuttelee lukijoita

Hyvä otsikko kruunaa tekstisi
Hyvän otsikon keksiminen voi olla musertavan vaikeaa. Siihen kannattaa kuitenkin panostaa. Hyvä otsikko kruunaa tekstisi.

Käykö sinulle joskus niin, että olet kirjoittanut helvatan hyvän blogin, muttet sitten keksikään siihen vetävää otsikkoa?

BTDT.

Itse asiassa niin käy joka kerta.

Minulle kirjoittaminen toimii ajatusten jäsentäjänä. Kirjoittaessa saan lokeroitua asiat mielessäni oikeille paikoilleen. Sivutuotteena syntyy ajatuksen kirkkaus, suurempi ymmärrys asioista.

Kun olen saanut blogin valmiiksi, en oikein enää malttaisi uhrata aikaa otsikon viimeistelyyn. Työnimi saa luvan kelvata, paitsi että… se ei enää istu tekstiin. Ei sitten millään. En vaikka siristäisin silmiäni.

Millainen on hyvä otsikko?

Hyvä otsikko ei ainakaan johda lukijaa harhaan. Se voi antaa osviittaa tulevasta – tai sitten ei. Sen olisi hyvä jo hakukonenäkyvyydenkin kannalta sisältää avainsana.

Mitään vakiomuotoista voittajakaavaa hyvälle otsikolle en osaa antaa. Sitä paitsi kaikki säännöt on luotu rikottavaksi, joten onko yleispätevässä ohjeessa edes mitään järkeä?

Yleensä teksti kannattaa pitää liikkeessä. Vältä substantiivitautia kuin ruttoa. Pidä verbit verbeinä ja tekijä tekijänä, niin olet jo lähellä onnistumista.

Ehkä vielä tärkeämpää olisi tuoda otsikossa jutussa käsiteltävään aiheeseen jonkinlainen näkökulma. Pelkkä ”Polkupyörä” ei kerro mitään siitä, miten aiot aihettasi käsitellä. ”Sininen polkupyörä” rajaa aihetta jo enemmän. ”Siniset polkupyörät liikenteessä” antaa aavistaa missä sfääreissä jutussa ehkä liikutaan.

Ja niin edelleen. Kuulostaa piinallisen helpolta.

Miksi hyvän otsikon synnyttäminen on yhtä tuskaa?

Olen huomannut, että kun tekstin on saanut kirjoitettua, sitä ei oikeastaan ole olemassa ennen kuin on klikannut ”julkaise”. Eli siihen mennessä en ole vielä tehnyt mitään. Muuta kuin maannut sohvalla.

Tässä kohtaa pyrin keräämään kaiken tahdonvoimani ja itsehillintäni ja käyn jääkaapilla. Tallennan tekstini kuitenkin ennen sitä. Jos verensokerin paikkaaminen ei auta, palaan tekstiin vasta seuraavana päivänä.

Otsikon hiomiseen kannattaa nimittäin käyttää aikaa. Jotkut sanovat, että jopa saman verran, kuin itse tekstin kirjoittamiseen. Tosin jos olet nopea kirjoittaja… no, pointti varmaan tuli selväksi.

Törmäsin interneetin syövereissä väittämään (eli sen täytyy olla totta!), että kahdeksan kymmenestä juttuusi tavalla tai toisella eksyneestä silmäparista lukee otsikon. Vain kaksi kymmenestä jaksaa lukea jutun loppuun asti.

Kehnoa leipätekstiä ei siis edes erinomainen otsikko pelasta. Mutta kysymys kuuluukin, miten paljon huippusisältöä menee hukkaan huonon otsikoinnin takia?

 

Kuva: FreeImages.com/André Bergonzzi

Vain muutos on pysyvää – miten käy viestijän?

Olen tainnut tulla vanhaksi – mielestäni maailma muuttuu alati kiihtyvää tahtia.

Kun joskus aloitin viestinnän parissa, tärkeää oli osata kiteyttää haluttu viesti napakasti. Kielenkin piti olla moitteetonta.

Jossain vaiheessa tekstiin haluttiin elämää; asiantuntijan mielipidettä, asiakkaan omakohtaisesti kertomaa tarinaa. Ääntä, jota kuunnella.

Pikku hiljaa rivien väliin ilmestyi yhä enemmän ilmaa. Sitten joku mainitsi tiedon visualisoimisen – ei lukijalla enää ole aikaa perehtyä, pitää tehdä silmäiltävää, nopeasti omaksuttavaa, hopi hopi!

Ja niin me viestijät opettelimme kuvallisen viestinnän alkeita.

Hämmästyttävää kyllä, kuva on kerronnallisesti jopa sanaa vahvempi. Kuvaa ei voita mikään.

Paitsi liikkuva kuva.

Videoita, pliis! Puhelimella kuvattu, huonosti rajattu ja surkeasti valaistu käy erinomaisesti. Filkassa esiintyvä asiantuntija näyttää haudasta nousseelta, so what, rumat ne maskeerauksella koreilee. Tekisi varmaan hyvä verestää vanhoja malliaikaisia maskeeraustaitoja? Vieläkö alalla käytetään Blascoa?

Leikatakaan ei tarvitse osata – nyt striimataan livenä. Because we can, vehkeet on ja kanavat pelittävät. Ei väliä vaikka kukaan ei lähetyksiäsi tissien vilauttamisen puutteessa katsoisi. Pääasia että ollaan eetterissä. Google indeksoi ja sekös vasta on palkitsevaa!

Ai niin. Jakaminen opeteltiin siinä kaiken muun ohessa. Siellä, täällä, joka säällä; klikkaa julkaise ja jaa, uudestaan ja uudestaan, oikeaan aikaan, oikealle kohderyhmälle. Joskus tuli kämmi, mutta hei ei se mitään, lisää tuutista ulos niin edellinen unohtuu.

Itse asiassa käynnissä oleva tiedon loputon jakaminen ja sen uudelleenmuokkaaminen eri formaatteihin on niin työlästä ja aikaavievää, että yritykset valjastavat organisaation muut osat sisällöntuotantoon. Mitä johtajat edellä sitä keskijohto perässä ja hups, yhtäkkiä kaikki blogaavat.

Viestijän rooli onkin yhtäkkiä toimia fasilitoijana ja valmentajana, sparraajana, jotta muut voisivat viestiä.

Mmm.

Päädymmekö joskus takaisin lähtöruutuun? Vai osuuko Jukka Hakalan ennustus oikeaan? Tarvitaanko viestijöitä enää tulevaisuudessa? Olemmehan sinä-minä-se kaikki saaneet valtuutuksen toimia mediana.

Hikihän tässä tulee, jos rehellisiä ollaan. Uuden oppiminen on kivaa. Mutta jatkuva, kiihtyvässä tahdissa tapahtuva muutos on uuvuttavaa.

Miten käy viestijän muutoksen keskellä?

Vai tulinko tosiaan jossain vaiheessa vanhaksi?

Tee tekstistäsi luettava!

Selkeä teksti houkuttelee lukemaan. Luettava teksti syntyy sujuvan kielen lisäksi selkeästä tekstin rakenteesta ja muotoilusta.

Miksi selkeyteen kannattaa panostaa?

Luettava teksti toimii verkossa
Kultakalan keskittymiskyky on parempi kuin digiajan ihmisen. Jaksaako sisältösi kiinnostaa pidempää?

Microsoftin väitetään tutkineen keskittymistämme: mobiilivallankumouksen jälkeen yhtäjaksoinen keskittymisemme on laskenut alle sen, mihin kultakala pystyy, eli 8 sekuntiin. Kultakala pesee ihmisen sekunnilla.

Kestääkö sisältösi yli tuon kahdeksan sekuntia?

Nykyisessä ärsyketulvassa se saattaa tehdä tiukkaa. Kaikki keinot houkuttelevuuden lisäämiseksi kannattaa siis ottaa käyttöön. Optimaalinen sisältö on silmäiltävää ja helposti omaksuttavissa.

Hyvän tekstin tasapainoinen anatomia

Luulitko tekstin koostuvan sanoista, lauseista ja virkkeistä?

No niistäkin. Mutta tärkeimmät tekstin elementit ovat otsikkoingressi ja leipäteksti.

Hyvä teksti houkuttelee jo otsikollaan lukemaan. Otsikko vihjaa mitä on tulossa, herättää kiinnostuksen. Täysin tekstiin istumaton otsikko huijaa lukijaa.

Otsikkoa seuraa johdanto, ingressi, joka kertoo pääpiirteissä, mistä sisällössä on kyse. Ingressiä seuraavat kappaleet eli leipäteksti syventävät sisältöä.

Mitä pidemmälle teksti kulkee, sen syvemmälle aiheeseen voi sukeltaa. Lopussa voit kertoa taustatietoja sille sitkeälle sissille, joka on jaksanut puurtaa sisällön loppuun asti.

Massiivisia tekstiblokkeja on ahdistava lukea

Silmää ei ole tehty lukemaan skrollattavaa tekstiä. Pitkät kappaleet ovat myrkkyä lukukokemukselle.

Pätki teksti muutaman rivin kappaleisiin, jossa vasen reuna on kiinteä. Anna oikean liehua – palstaan pakotettua tekstiä on vaikeampi lukea. Se saattaa myös rivittää tekstiin hassun näköisiä, peikon hammasrivistöä muistuttavia aukkoja.

Väliotsikot tuovat rytmiä

Väliotsikot antavat ryhtiä tekstillesi ja tuovat rytmiä lukemiseen.

Niiden tehtävänä on kuljettaa tekstiä eteenpäin, joten pyri rakentamaan niistä siltoja eri tekstin osioiden väliin.

Kuvilla on esteettisyyden lisäksi muukin funktio

Kuvien käyttö lisää lukumukavuutta Silmä tarttuu kuviin huomattavasti helpommin kuin tekstimassoihin. Sisältösi erottuu somen viestivirrasta paremmin ja kerää klikkauksia ja jakoja enemmän, jos siihen on liitetty kuva.

Kuvat myös lisäävät tekstin ymmärrettävyyttä ja vaikuttavuutta. Visualisoi tietoa esimerkiksi infograafeilla tai kaavioilla. Hyviä työkaluja tähän ovat esimerkiksi Piktochart ja Canva.

Tekstin pelastavat graafiset kikka kolmoset

Korosta tekstiäsi eri elementeillä kuten

  • luetteloilla
  • taulukoilla
  • inforuuduilla.

Oikeastaan ihan mikä tahansa katkos tekstivuodatuksen toimii. Verkossa – ja yhä enenevässä määrin myös muualla – tärkeintä on tuottaa nopeasti omaksuttavaa sisältöä.

Ja kun tässä kohta nopeus = helppous = silmäiltävyys, sanat eivät yksin riitä.

Sisältöä tuotetaan ihan julmetun paljon joka sekunti. Pare tehdä kerralla hyvää!

 

Sisällön puhuttelusävy kertoo brändistä enemmän kuin tuhat sanaa

Väitin viime viikolla, että suurin osa brändilupauksista on päälleliimattuja itsestäänselvyyksiä.

Sen sijaan, että käyttäisimme totuttuja latteuksia kuvaamaan yritystämme tai tuotettamme, ominaisuudet kannattaisi sisällyttää tapaan, jolla puhumme asiakkaillemme.

Moderni on rento

Jos siis haluat olla moderni (mitä lisäarvoa ”moderni” muuten tuo asiakkaalle?), ei varmasti kannata teititellä.

Tai käyttää kovin monimutkaisia lauserakenteita – saatat äkkiä kuulostaa Santralta, joka vanhassa Suomi-leffassa joutuu pehtoorin vikittelemäksi. Ja kuinkas siinä kävikään…!

Pois siis muodollisuus, tilalle rentous.

Selkeys on osa ammattitaitoa

Jos haluat olla asiakaslähtöinen, unohda ammattisanasto. Asiakas on usein ummikko, kunnioita sitä. Sinun tehtävänäsi on opettaa, tukea ja johtaa hänet oikealle ostopolulle.

Muistathan myös sen tosiasian, että me ummikotkin pidämme ajatuksesta, että ymmärrämme mistä on kyse – ole siis selkeä. Yksinkertaista tekstisi!

Jollet sitten myy ekstraspessumonimutkaista relettä vasenkätisille, punaisiin sukkiin pukeutuneille koodareille. Silloin sinun pitää puhua kuten vasenkätisille, punaisiin sukkiin pukeutuneille koodareille puhutaan.

Nöyrä ja virheetön asiantuntija

Jos haluat antaa kuvan ammattitaidosta, vältä virheitä.

Älä myöskään pröystäile – mikä sinun korvissasi kirjoittaessa kuulostaa kivalta mainoslauseelta, saattaa lukijasta tuntua nololta itsekehuskelulta.

Perustele erinomaisuutesi ennemmin faktoilla. Nöyryys kantaa pitkälle.

”Me” vai ”Oy Yritys Ab”?

Mieti myös, puhutko yrityksestäsi sen nimellä, vai käytätkö siitä sanaa ”me”.

Me kertoo siitä, että lasket itsesi – ja kollegasi – mukaan yritykseen; se toimii ikään kuin henkilökohtaisena vakuutenasi palvelun laadulle.

Me muodostuu ihmisistä, lihasta ja verestä, tunteesta ja moraalista, kun taas yritys on huomattavasti epämääräisempi toimija. Kaikki epämääräisyys lisää epäluuloa.

Ole johdonmukainen puhuttelussasi

Tärkeää on myös olla johdonmukainen asiakkaan puhuttelussa.

Jos olet päättänyt sinutella, tee niin jokaisessa kohtaamisessa. Myös niissä vähemmän mukavissa; usein unohdamme kaiken lämmön kun asiat alkavat mennä pieleen. Saatat huomaamattasi myydä minulle (hei sinä siellä, osta tämä tuote), mutta kun tuote rätsähtääkin huolimattomuutani käsiini, minusta puhutaankin jo ”asiakkaana” (asiakkaan velvollisuus on pitää huolta…)

Sisältöjesi puhuttelusävy kertoo siis enemmän yrityksestäsi kuin mitkään kiireellä valitut yleispätevät totuudet. Tähän kannattaa perehtyä huolella!

Lisääkö brändilupaus uskottavuuttasi – vai syökö se sitä?

Mitä sinun brändilupaus kertoo sinusta?
Mitä sinun brändilupauksesi kertoo sinusta? Vai kertooko mitään?

Kertooko brändilupauksesi jotain sinusta ja yrityksestäsi, vai syökö se pikemminkin uskottavuuttasi?

Lupaatko esimerkiksi olevasi ammattitaitoinen ja moderni, ehkä jopa asiakaslähtöinen?

Vai tarjoatko kenties luotettavaa ja osaavaa palvelua?

Erotu teoilla, älä sanoilla

Epäilen vakuuttaako näiden itsestäänselvyyksien lateleminen yhtäkään asiakasta. Ihan kuin joku haluaisi ostaa epäluotettavalta kieroilijalta ammattitaidotonta ja tylyä palvelua.

OLE ammattitaitoinen, luottamuksen arvoinen, seuraa aikaasi. Rakasta asiakkaitasi.

Anna sen sijaan näiden määreiden näkyä toiminnassasi. Älä vain luettele adjektiiveja, vaan OLE ammattitaitoinen, luottamuksen arvoinen, seuraa aikaasi. Rakasta asiakkaitasi.

Jos lupaat, lupaa helpotusta

Jos lupaat, lupaa jotain josta on hyötyä asiakkaallesi. Jotain, jota ilman asiakas ei tule toimeen.

Apua, esimerkiksi. Kumppanuutta, rinnalla kulkemista. Yhdessä oppimista.

Lupauksella teet itsestäsi haluttavan. Joko niin, että sinut on pakko saada, tai että sinuun on pakko saada samastua.

Mieti siis tarkkaan, miten muotoilet brändilupauksesi. Itsestäänselvyyksistä tulee helposti koomisia.

Sitä paitsi niitä käyttävät kaikki muutkin.

 

Kuva: FreeImages.com/Marco Michelini

”Sori siitä” toimii myös yritysmaailmassa

Valtionvarainministerin puolihuolimattomasta puudelista on tullut yritysmaailmassakin käypää tavaraa.

”Sori siitä, emme missään nimessä hyväksy tämän tyyppistä toimintaa” näyttäisi olevan vakiovastaus kriisissä kuin kriisissä. Anteeksipyyntöä vahvistetaan selittämällä, että tapahtunut on kunkin kyseessä olevan yrityksen toimintaperiaatteiden vastaista.

Minua mietityttää se, minkälaiset toiminnanohjausprosessit yrityksessä on, jossa toimintaperiaatteiden ja annettujen ohjeiden räikeä rikkominen on mahdollista. Miten toimii valvonta, missä ovat sisäiset tarkastajat, missä compliance.

Suurin kysymys on kuitenkin se, miten kaikki on ollut mahdollista? Miksi kukaan ei reagoinut? Millä lailla näitä yrityksiä on johdettu, ettei johto ole ollut selvillä tapahtumista?

Vai onko sittenkin ollut? Ja jos näin, miksi kenenkään omatunto ei ole puhunut?

Anteeksi pitää pyytää. Mutta sitä pitää myös tarkoittaa.

Sori siitä ei riitä.

Kohderyhmäsi haluaa relevanttia sisältöä

Mitä on relevantti sisältö?
Osaatko valaista sisältösi oikealla tavalla niin, että kohderyhmä ottaa sen omakseen?

”Tuota vain kohderyhmällesi relevanttia sisältöä”, todettiin taannoin yhdessä tilaisuudessa, johon osallistuin.

Mistä tietää, minkälainen sisältö on kohderyhmän kannalta relevanttia? Keräsin alle muutaman vinkin sisällön kohdentamiselle.

Ketä haluat puhutella?

Mieti, kenelle olet tuottamassa sisältöä. Kaikki lähtee kohderyhmän tuntemisesta.

Sanotaan, että kirjoitat blogia. Kirjoitatko sitä potentiaaliselle asiakkaallesi? Koskettaako sisältösi jollain lailla häntä henkilökohtaisesti? Ihan varmasti?

Vai haluatko ehkä sittenkin tehdä vaikutuksen omaan ammattiryhmääsi?

Ei hätää, olemme kaikki astuneet samaan miinaan. Eikä sillä, brändinrakentaminen on ok ja jopa välttämätöntä, jotta voisit erottautua kilpailijoistasi. Mutta tuotatko samalla lisäarvoa asiakkaallesi?

Se mikä puhuttelee kollegoiltasi, opiskelukavereiltasi tai kilpailijoitasi, ei välttämättä kiinnosta asiakastasi. Kovin kantaaottava sisältö voi jopa karkottaa potentiaalisen ostajan.

Jos kohderyhmäsi tarpeet eivät selviä mutulla, sitä kannattaa kysyä ihan suoraan. Miten haluaisit, että palvelemme sinua?

Houkutteleeko viestisi vastaanottajaa?

Jos asetat itsesi viestin vastaanottajan asemaan, onko sanomaasi helppo lähestyä? Ymmärtääkö vastaanottaja, mitä haluat hänelle kertoa?

Blogin tms kieli kannattaa sovittaa kohderyhmälle sopivaksi. Älä puhu strategioista, jos haluat tavoittaa mikroyrittäjiä. Puhu enemmin tavoitteiden asettamisesta ja suunnitelmista niiden saavuttamiseksi. Jos taas haluat napata onkeesi talousjohtajan, strategiajorinat toimivat jo ihan eri tavalla.

Ja vältä alasi salakieltä, se ei yleensä avaudu kuin kilpailijoillesi.

Toimiva sisältö on myös helposti silmäiltävissä – verkko tursuaa mielenkiintoisia artikkeleita eikä aika millään riitä kaikkien lukemiseen. Helppolukuisuus on siis valttia. Tekstiä kevennät ilmavilla kappaleilla ja väliotsikoinnilla. Ja muista kiteyttää!

Eikä mikään tietenkään rajoita sisältöäsi pelkkään tekstiin 🙂 Kliseen mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Löytääkö kohderyhmäsi sisältösi?

Kovimmat tuotantokustannukset syntyvät sisällöstä, jota kukaan ei lue.

Varmistathan, että sisältösi jaetaan tehokkaasti – kaikissa niissä kanavissa, joissa asiakkaasi liikkuvat. Luonnollisesti kullekin kanavalle sopivassa muodossa! Käytä kuvia, ne keräävät klikkauksia huomattavasti enemmän kuin puhtaat linkkijaot.

Sisältö kannattaa myös tehdä hakukoneelle houkuttelevaksi – yleensä ne kikat, mitkä toimivat lukijankin kannalta lukemista helpottavina asioina, toimivat myös hakukoneelle.

Väliotsikot ja kuvat ovat valttia, aivan kuten avainsanojen käyttökin. Älä kuitenkaan ryöstöviljele avainsanaasi, ettei lukunautinto kärsi. Wordissä on kätevä toiminto, jolla lasket helposti usein toistuvat sanat; jos korostuksia alkaa näkyä joka rivillä, kannattaa kokeilla synonyymejä.

Onnea ja tsemppiä sisällöntuotantoon!