Arvatenkin en ollut ryhtynyt konkreettisiin toimiin edistääkseni asiaa ennen tuon samaisen päivän aamuneljää, jolloin heräsin ahdistuneena, kylmästä hiestä märkänä, lakana jalkojen ympärille kietoutuneena.
Tänään olisi SE päivä. Deadline, kaikkien kirjoittajien armas ystävä!
Join aamukahvini kahdeksalta sapen maku suussa. Tänään työ olisi pakko aloittaa, työstää ja päättää.
Yhdeksältä olin soittanut puhelun, jonka soittamiseen olin kerännyt voimia useamman viikon.
Yhdeltätoista olin korjannut painovirheen verkkosivuilla, tehnyt kuukauden FB-seurannan ja soittanut työterveyteen.
Silmälasikehyksiä selatessani havahduin. Olen ollut lukulasien tarpeessa jo pari vuotta, mutten ole edistänyt asiaa millään lailla.
Nyt, kun juttu lepäsi blankona word-pohjana tietokoneeni ruudulla, ei vielä edes alkiona aivojeni poimuissa, sainkin yhtäkkiä tehtyä tukun rästissä olleita asioita. Tärkeitä, ”pakko tehdä jossain vaiheessa kun ehtii” -asioita joilla on taipumus kasaantua, kunnes… niin, tulee se deadline.
Armelias, työntäyteinen, aikaansaava deadline. Tehokkuuden huippu, pinnistys ja palkinto!
Olemme itsekkäitä, koska aika ja käsityskykymme ovat rajallisia. Ja kun maailma on pullollaan asioita, joihin voisi syventyä, meidän pitää olla valikoivia sen suhteen, mihin kanavoimme energiamme.
Emme kerta kaikkiaan voi perehtyä kaikkeen. Tai edes kevyesti maistella osaa vastaan tulevasta sisällöstä.
Oletko miettinyt, miksi kukaan haluaisi hakea tietoa juuri sinun tuottamasta sisällöstä? Millä keinoilla olet ajatellut houkutella verkon uumenissa räpiköivät surffailijat oman sisältösi pariin?
Sisällön pitää luonnollisesti tarjota ratkaisua johonkin lukijan ongelmaan. Sen pitäisi esittää jokseenkin oikeita faktoja ja olla tuore, eikä saisi miltään osalta johtaa harhaan.
Mielellään sisältö voisi olla myös viihdyttävä ja hyvin kirjoitettua. Mutta se on jo melko paljon vaadittu.
Huomion saamisen kannalta tärkeintä olisi panostaa ylivertaiseen otsikointiin. Lähes varmuudella voi sanoa, että otsikko pitää lukea, ja juuri sen ansiosta joko klikkaamme linkkiä – tai sitten emme.
Huoletta voi siis todeta, että otsikko on sisällön luetuin osa. Myös muutamat tekstin alussa olevat rivit silmäillään, mutta hyvin pieni osa lukijoista jaksaa jutun loppuun asti.
Houkutteleva otsikko on kuitenkin varmin tae sisällön menestykselle.
Miten kirjoitat vetävän otsikon?
Ensinnäkin, varaa otsikon kirjoittamiselle aikaa. Jos teet sisällön otsikkoa vaille valmiiksi, ei ole mitään järkeä puskea sitä maailmalle heti b-luokan hedarilla. Hyvä sisältö ja sinun työsi menevät tyystin hukkaan. Madonnan sanoin, ”Don’t go for second best baby” – olet paremman arvoinen.
Näin [vapaavalintainen toimintaa kuvaava sana tai virke] -tyyppiset otsikot ovat nyt pop jopa ihan toimituksellisessa uutissisällössä (HS uutisoi menneellä viikolla ”Näin säästät selvää rahaa veroilmoituksella”).
Myös luvut toimivat hyvin: ”3, 5, 7 – tai miksei 27,5 – ylivertaista vinkkiä hyvään blogitekstiin” houkuttelee enemmän, kuin ”Ylivertaisen blogin kirjoittaminen”. Ja luvut nimenomaan numeroina, ei auki kirjoitettuna. Olemme tottuneet ajattelemaan lukuja järjestyksen tuojina ja otsikossa ne lupaavat tarkkaa ja täsmällistä tietoa. Ja sehän on hyvä asia tässä keskinkertaisen sisällön tulvassa.
Tärkeintä on olla oma uniikki itsesi. Älä kopioi. Itse asiassa, unohda kaikki yllä oleva. Kiteytä ajatuksesi ja – express yourself.
Avainsanan käyttö on teknisten kommervenkkien lisäksi sisällön hakukoneoptimoinnin kannalta tärkeää.
Ihan miten vaan avainsanoja ei kuitenkaan kannata viljellä. Esimerkiksi lukukokemuksen kannalta tekstin sujuvuus on tärkeämpi arvo: jos lukemisesta tulee jonkun tietyn sanan liiallisen toiston ansiosta kökköä, lukijat kaikkoavat.
Muutamalla yksinkertaisella niksillä saat avainsanat tehokäyttöön.
Avainsanan käyttö – muista ainakin nämä!
Sisällytä avainsana sivun otsikkoon.
Avainsana pitää myös löytyä sivun osoitteesta, sen urlista.
Mainitse avainsana sivun leipätekstissä ainakin kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran sana löytyy sisällön ensimmäisessä kappaleessa, mielellään sen alussa. Toistamiseen se löytyy tekstin lopusta. Useamminkin voit käyttää sitä, mutta varo tukahduttamasta tekstiä liialla toistolla. Muuten siitä tulee raskasta luettavaa.
Rytmitä tekstiä alaotsikoin ja kirjoita avainsana ainakin yhteen näistä.
Lisää sivulle meta description, joka sisältää avainsanan. Meta description on tärkeä jo siksi, että se on tavallaan ensimmäinen kosketus sivun sisältöön, mainos sen sisällöstä. Se siis kuvaa lyhyesti sivun keskeisimmän idean.
Avainsana kannattaa myös sisällyttää kuvien alt-teksteihin. Alt-teksti on vaihtoehtoinen teksti, joka näytetään, jos kuva ei syystä tai toisesta lataudu. Sen kannattaa kuvata yhdessä lauseessa mistä kuvan sisällössä on kyse.
Huolehdi, että avainsana löytyy myös sivullesi osoittavien linkkien linkkiteksteistä.
Hyviä optimointeja! Tämän sivun avainsanaoptimointi näyttää muuten tältä:
Laskin kaikkiin blogeihini viime vuonna julkaisemani blogipostaukset.
Pääsin kahteensataan, ja lopetin laskemisen.
Enemmän sisältöä on selvästi enemmän omassa julkaisustrategiassani. Tässäkin blogissa kirjoituksia oli viime vuonna lähes 80.
Jäin pohtimaan kirjoitusten laatua. Eivät ne kaikki tietenkään mitään huipputeoksia ole, mutta satunnaisotannalla tuotan ihan käypää kamaa.
Harjoituksesta ei ainakaan ole puutetta 🙂
Määrä ei siis aina syö laatua. Uskon vakaasti siihen, että mitä enemmän tuotamme sisältöä, sitä enemmän joukosta löytyy myös kultahippusia. Ajatus jalostuu ja opimme ilmaisemaan itseämme.
Enemmän on siinäkin mielessä enemmän, että suurempi sisältövolyymi tuo yleensä enemmän kävijäliikennettä. Jokaisesta sadasta blogikävijästä valuu muutama klikkailemaan muitakin kirjoituksia. Joku jopa saattaa fanistua ja palaa.
Oman mutun mukaan tärkeää on pitää sisällön fokus joten kuten kirkkaana. Itselläni se on johtanut neljän eri aiheisen blogin syntyyn. Täällä Aion sivuilla keskityn laajasti viestintään ja markkinointiin koukaten asiakaspalvelun kautta. Lavea linjani pitää myös jatkossa.
Aion tänäkin vuonna tuottaa ihan hitosti sisältöä. Tavoitteena on pukata maailmalle vähintään yhtä paljon kamaa kuin viime vuonna. Suuntaan energiaa myös ilmaisun kehittämiseen ja ehkä lisään sisältötyyppien valikoimaa – uuden oppiminen kun on valtavan hauskaa.
Okei, tarinat eivät ehkä ole kovin originelleja eivätkä selviäisi tekijänoikeudellisesta tarkastelusta, mutta yhtä kaikki, hän TOTEUTTAA UNELMIAAN.
Tuosta noin vaan, ilman mitään ammatillista perusosaamista. Tai sen suurempaa itsekritiikkiä.
Itse huomaan välillä juuttuvani miettimään tuli nyt tarpeeksi hyvää, vai menikö ylipäänsä oikein. Pitäisikö vielä hioa. Tai kieltäytyä kokonaan kunniasta, kun en täysin osaa.
Sitten palautan mieleeni 6-vuotiaan ihmepojan.
Ja muistan, että ehkä sittenkin voin yrittää.
Sillä jollei yritä, asiat jäävät kovin usein tekemättä.
Eräs keskustelun kommentti jäi mieleeni – siinä keskustelija oli sitä mieltä, että ostajan näkökulmasta suurin osa blogeista oli lähinnä itsekehua.
Mmm, ajattelin.
Sinne se saattaa tosiaan joskus lipsahtaa, onhan blogi hyvä tapa kertoa omasta osaamisestaan. Houkutus omien taitojen korostamiseen on iso, jos blogissa voi vapaasti ilmasta itseään.
Hyvä blogi palvelee asiakasta
Olen kuitenkin sitä mieltä, että hyvän blogin palvelee aina lukijaansa. Sen tulee aina vastata jollain lailla asiakkaan tarpeeseen.
Oman itsensä kehumiselle on oma paikkansa – esimerkiksi omissa harrastekanavissa. Hyvään b2b-blogiin ne eivät kuulu.
Hyvä b2b-blogi vastaa asiakkaan kysymyksiin. Ja näin tehdessään se epäsuorasti myös kertoo kirjoittajan osaamisesta.
Tässä meille bloggareille myös hyvä vinkki: parempi on näyttää oman osaamisen hyöty asiakkaalle kuin suoraan kehua itseään. Kuten yllä mainitusta keskustelusta käy ilmi, kehuskelu ärsyttää.
Olemme kaikki joskus olleet siinä tilanteessa: ruudulle ei kovasta puristuksesta huolimatta tahdo syntyä jutun juurta.
Sisällöntuotanto ON välillä yhtä tuskaa – mutta sen ei tarvitse olla sitä. Määrätietoisella työllä voit unohtaa valkoisen paperin kammon. Yksinkertaiset rutiinit nimittäin helpottavat kirjoittamista.
1. Kerää ideoita aina ja kaikkialla
Juttuideoita kannatta kerätä talteen aina kun niitä juolahtaa mieleen. Paperille, puhelimelle, appsiin, you name it!
Itse käytän Trelloa. Trello on itse asiassa hirvittävän kätevä, helppokäyttöinen sovellus ihan minkä tahansa asian jäsentämiseen – ja se seuraa mukana laitteessa kuin laitteessa.
Tärkeintä on kuitenkin että kirjaat ideat muistiin. Mielellään heti, kauppareissun jälkeen se on jo liian myöhäistä.
Yritä pitää fokus asiakkaassa ja hänen ongelmiensa ratkaisemisessa. Oman itsensä korostaminen ja tuotteiden ylistäminen ärsyttää – mieti ennemmin miten voisit auttaa asiakastasi.
2. Luonnostele teksti
Määrittele yhdellä lyhyellä virkkeellä mitä haluat jutussasi kertoa. Näin asetat jutullesi selkeän tavoitteen, maalin, jota kohti viet lukijaa.
Kerää lista kohdista, jolla valaiset tietäsi tavoitteen saavuttamiselle. Perustele esimerkein ja vaikka tilastoin.
Kirjoita listasi auki, muodosta tekstistä kappaleita. Älä tässä vaiheessa välitä oikeinkirjoituksesta tai kieliopista tai epäloogisuuksista, pääasia, että saat ajatuksesi paperille.
Luonnosvaiheessa voit antaa itsellesi täyden vapauden tehdä ihan mitä vain, tekstiäsi tuskin lukee kukaan muu kuin sinä. Lopputulos kun voi olla jotain ihan muuta – nauti tästä vaiheesta ja sen vapaudesta!
3. Editoi
Editointi on sisällöntuotannon tärkein vaihe.
Ann Handley, MarketingProfs-sivuston Chief Content Officer ja kokenut kirjailija, toteaa Everybody Writes -kirjassaan ”…in my experience great line editors are hard to find. If you find one, hold on to him or her; get married, if you must.”
En tiedä suosittelisinko itse samaa, mutta siinä Handley on oikeassa, että editointivaihe on ratkaiseva tekstin menestykselle. Siinä teksti siivotaan julkaisukuntoon.
Karsi tekstistä kaikki ne osat, jotka eivät aktiivisesti vie lukijaa kohti tavoitettasi. Nosta tärkein alkuun. Pidä ilmaisusi tiiviinä ja ilmavana; käytä konstailematonta kieltä ja pätki kappaleita. Lukija tykkää!
Pyri soljuvaan tekstiin: joskus tekstin ongelmakohdat selviävät vasta kun luet sen ääneen. Takerteletko jossain kohtaa vai menetätkö rytmin, ovatko sanat vaikeita? Jos näin, karsi lisää.
4. Lähde lenkille
Kuva: Freeimages.com/ Ladyleaf
Totuuden näkee usein vasta välimatkan päästä. Kun olet saanut editoitua tekstisi, lähde lenkille.
Se tekee sinulle hyvää ja puhdistaa ajatuksiasi. Vaihtoehtoisesti voit nukkua yön yli. Sekin tekee gutaa!
Lenkiltä palattuasi (/aamulla herättyäsi) lue juttu vielä kerran läpi.
Jos se edelleen tuntuu hyvältä, voit siirtyä seuraavaan vaiheeseen!
5. Julkaise!
Ja jaa! Ja muista kiittää itseäsi hyvin tehdystä työstä. Jos saavutit killeritason jutun, voit hyvällä omallatunnolla palkita itsesi jollain kivalla.
Valkoisen paperin kammon vältät kun teet vaiheista 1–3 jokapäiväisen rutiinin. Pidä putkessa sekä työn alla olevia että viimeisteltäviä juttuja.
Tulipa sitten sekin päivä, etten tiennyt mitä kirjoittaa.
No, se tulee meille kaikille, jossain vaiheessa, ja yleensä siitä pääsee yli. Jollain lailla.
Viime päivät ovat olleet minunlaiselle introvertille varsin vauhdikkaita. Olen viikon sisään osallistunut kolmeen iltatapahtumaan, jossa sosiaaliset kykyni ovat olleet koetuksella.
Nyt väsyttää.
Se vaikuttaa niin ajatteluun kuin ilmaisuunkin.
Olen kuitenkin varautunut tällaisiin hetkiin. Pidän listaa (tällä hetkellä Trellossa) mielenkiintoisista aiheista ja linkkaan kunkin aiheen alle teemaan liittyviä mielenkiintoisia artikkeleita. Kerään myös ajatuksiani erilaisiin bullet point -listauksiin.
Sopivan kirkkaalla hetkellä näistä yleensä kehkeytyy jotain sanottavaa.
Minulla onkin tapana aloittaa blogipostauksia, vaikkei tekstillä ole vielä varsinaista määränpäätä tai tavoitetta; luonnosteleminen kokoaa mielestäni hyvin ajatuksia. Muutaman päivän (tai viikkojen!) päästä kun aihioita työstää, teksti syntyykin usein kuin itsestään.
En siis ole huolissani. Tätäkin olen kirjoittanut näin pitkälle vaikka mitään sanottavaa ei vielä hetki sitten ollut.
Syy miksi nyt niin sinnikkäästi hakkaan tätä poloista läppäriä on se, että olen päättänyt, että tässä blogissa ilmestyy vähintään kaksi artikkelia viikossa. Se on minimi. Vielä en ole ihan siinä tahdissa – mutta ilman selkeää tavoitetta en pääse siihenkään. Tavoite kuitenkin pakottaa pitämään silmät ja korvat auki uusille ideoille.
Ja huomenna on aina uusi päivä. Ehkä silloin on piirun verran helpompaa?
Hyvän otsikon keksiminen voi olla musertavan vaikeaa. Siihen kannattaa kuitenkin panostaa. Hyvä otsikko kruunaa tekstisi.
Käykö sinulle joskus niin, että olet kirjoittanut helvatan hyvän blogin, muttet sitten keksikään siihen vetävää otsikkoa?
BTDT.
Itse asiassa niin käy joka kerta.
Minulle kirjoittaminen toimii ajatusten jäsentäjänä. Kirjoittaessa saan lokeroitua asiat mielessäni oikeille paikoilleen. Sivutuotteena syntyy ajatuksen kirkkaus, suurempi ymmärrys asioista.
Kun olen saanut blogin valmiiksi, en oikein enää malttaisi uhrata aikaa otsikon viimeistelyyn. Työnimi saa luvan kelvata, paitsi että… se ei enää istu tekstiin. Ei sitten millään. En vaikka siristäisin silmiäni.
Millainen on hyvä otsikko?
Hyvä otsikko ei ainakaan johda lukijaa harhaan. Se voi antaa osviittaa tulevasta – tai sitten ei. Sen olisi hyvä jo hakukonenäkyvyydenkin kannalta sisältää avainsana.
Mitään vakiomuotoista voittajakaavaa hyvälle otsikolle en osaa antaa. Sitä paitsi kaikki säännöt on luotu rikottavaksi, joten onko yleispätevässä ohjeessa edes mitään järkeä?
Yleensä teksti kannattaa pitää liikkeessä. Vältä substantiivitautia kuin ruttoa. Pidä verbit verbeinä ja tekijä tekijänä, niin olet jo lähellä onnistumista.
Ehkä vielä tärkeämpää olisi tuoda otsikossa jutussa käsiteltävään aiheeseen jonkinlainen näkökulma. Pelkkä ”Polkupyörä” ei kerro mitään siitä, miten aiot aihettasi käsitellä. ”Sininen polkupyörä” rajaa aihetta jo enemmän. ”Siniset polkupyörät liikenteessä” antaa aavistaa missä sfääreissä jutussa ehkä liikutaan.
Ja niin edelleen. Kuulostaa piinallisen helpolta.
Miksi hyvän otsikon synnyttäminen on yhtä tuskaa?
Olen huomannut, että kun tekstin on saanut kirjoitettua, sitä ei oikeastaan ole olemassa ennen kuin on klikannut ”julkaise”. Eli siihen mennessä en ole vielä tehnyt mitään. Muuta kuin maannut sohvalla.
Tässä kohtaa pyrin keräämään kaiken tahdonvoimani ja itsehillintäni ja käyn jääkaapilla. Tallennan tekstini kuitenkin ennen sitä. Jos verensokerin paikkaaminen ei auta, palaan tekstiin vasta seuraavana päivänä.
Otsikon hiomiseen kannattaa nimittäin käyttää aikaa. Jotkut sanovat, että jopa saman verran, kuin itse tekstin kirjoittamiseen. Tosin jos olet nopea kirjoittaja… no, pointti varmaan tuli selväksi.
Törmäsin interneetin syövereissä väittämään (eli sen täytyy olla totta!), että kahdeksan kymmenestä juttuusi tavalla tai toisella eksyneestä silmäparista lukee otsikon. Vain kaksi kymmenestä jaksaa lukea jutun loppuun asti.
Kehnoa leipätekstiä ei siis edes erinomainen otsikko pelasta. Mutta kysymys kuuluukin, miten paljon huippusisältöä menee hukkaan huonon otsikoinnin takia?
Selkeä teksti houkuttelee lukemaan. Luettava teksti syntyy sujuvan kielen lisäksi selkeästä tekstin rakenteesta ja muotoilusta.
Miksi selkeyteen kannattaa panostaa?
Kultakalan keskittymiskyky on parempi kuin digiajan ihmisen. Jaksaako sisältösi kiinnostaa pidempää?
Microsoftin väitetään tutkineen keskittymistämme: mobiilivallankumouksen jälkeen yhtäjaksoinen keskittymisemme on laskenut alle sen, mihin kultakala pystyy, eli 8 sekuntiin. Kultakala pesee ihmisen sekunnilla.
Kestääkö sisältösi yli tuon kahdeksan sekuntia?
Nykyisessä ärsyketulvassa se saattaa tehdä tiukkaa. Kaikki keinot houkuttelevuuden lisäämiseksi kannattaa siis ottaa käyttöön. Optimaalinen sisältö on silmäiltävää ja helposti omaksuttavissa.
Hyvän tekstin tasapainoinen anatomia
Luulitko tekstin koostuvan sanoista, lauseista ja virkkeistä?
No niistäkin. Mutta tärkeimmät tekstin elementit ovat otsikko, ingressi ja leipäteksti.
Hyvä teksti houkuttelee jo otsikollaan lukemaan. Otsikko vihjaa mitä on tulossa, herättää kiinnostuksen. Täysin tekstiin istumaton otsikko huijaa lukijaa.
Otsikkoa seuraa johdanto, ingressi, joka kertoo pääpiirteissä, mistä sisällössä on kyse. Ingressiä seuraavat kappaleet eli leipäteksti syventävät sisältöä.
Mitä pidemmälle teksti kulkee, sen syvemmälle aiheeseen voi sukeltaa. Lopussa voit kertoa taustatietoja sille sitkeälle sissille, joka on jaksanut puurtaa sisällön loppuun asti.
Massiivisia tekstiblokkeja on ahdistava lukea
Silmää ei ole tehty lukemaan skrollattavaa tekstiä. Pitkät kappaleet ovat myrkkyä lukukokemukselle.
Pätki teksti muutaman rivin kappaleisiin, jossa vasen reuna on kiinteä. Anna oikean liehua – palstaan pakotettua tekstiä on vaikeampi lukea. Se saattaa myös rivittää tekstiin hassun näköisiä, peikon hammasrivistöä muistuttavia aukkoja.
Väliotsikot tuovat rytmiä
Väliotsikot antavat ryhtiä tekstillesi ja tuovat rytmiä lukemiseen.
Niiden tehtävänä on kuljettaa tekstiä eteenpäin, joten pyri rakentamaan niistä siltoja eri tekstin osioiden väliin.
Kuvilla on esteettisyyden lisäksi muukin funktio
Kuvien käyttö lisää lukumukavuutta Silmä tarttuu kuviin huomattavasti helpommin kuin tekstimassoihin. Sisältösi erottuu somen viestivirrasta paremmin ja kerää klikkauksia ja jakoja enemmän, jos siihen on liitetty kuva.
Kuvat myös lisäävät tekstin ymmärrettävyyttä ja vaikuttavuutta. Visualisoi tietoa esimerkiksi infograafeilla tai kaavioilla. Hyviä työkaluja tähän ovat esimerkiksi Piktochart ja Canva.
Tekstin pelastavat graafiset kikka kolmoset
Korosta tekstiäsi eri elementeillä kuten
luetteloilla
taulukoilla
inforuuduilla.
Oikeastaan ihan mikä tahansa katkos tekstivuodatuksen toimii. Verkossa – ja yhä enenevässä määrin myös muualla – tärkeintä on tuottaa nopeasti omaksuttavaa sisältöä.
Ja kun tässä kohta nopeus = helppous = silmäiltävyys, sanat eivät yksin riitä.
Sisältöä tuotetaan ihan julmetun paljon joka sekunti. Pare tehdä kerralla hyvää!
Viime viikolla minulla oli deadline-päivä.
Annapa kun kerron totuuden.
Laskin kaikkiin blogeihini viime vuonna julkaisemani blogipostaukset.
Arvatkaa, kenestä haen voimaa, kun en itse jaksa uskoa omaan tekemiseeni?
Törmäsin alkuviikosta Twitterissä keskusteluun, 
